kesloma-06_109.jpgRIITAN TEESIT: 

Jokaisella lapsella on oma ainutkertainen lapsuutensa - Sitä ei mitata rahalla!

Olen OAJ:n jäsen, ja olen kuulunut nuoresta asti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iittala-Kalvolan kunnan osastoon. Tein heille työtä Iittalan Lasten –ja nuorten kuvataidekoulun opettajana, sekä erilaisissa projekteissa 90-luvun alussa. Sirpaleteatterin ohjaajana ja teatteri-ilmaisun kouluttajana olen nähnyt yhteisöllisyyden ja ilmaisun kautta tulevan rohkaisun, sen muuttavan, myönteisen voiman. Olen nähnyt sen muutosvoiman, mitä voidaan tehdä asioiden, lasten,nuorten ja perheiden hyväksi, kun pieni kylä, ja sen lapsiperheet lähtevät liikkeelle. Yhdessä ollaan enemmän... Avataan suumme oikeiden asioiden puolesta!

Lapsiperheiden palveluita on vahvistettava

Kunnilla on vastuu peruspalveluiden tuottamisesta. Merkittävä osa koulutusta koskevista päätöksistä tehdään paikallistasolla, kunnissa ja kuntayhtymissä. Kunnat järjestävät valtaosan varhaiskasvatuksesta sekä koulutuksesta perusopetuksesta aina aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Lisäksi kunnat vastaavat suurimmalta osin koulutuksen rahoituksesta.

Lasten ja nuorten hyvinvointi estää tutkimusten mukaan parhaalla ja tehokkaimmalla tavalla inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi tulevaa syrjäytymistä yhteiskunnassa sekä vähentää tarvetta kalliisiin ja vaikeisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja laitossijoituksiin. Riittävän lähellä kuntalaisia toteutetut palvelut sekä palveluiden korkea laatu rakentavat turvallista perustaa kasvulle ja kehittymiselle. Ensisijainen vastuu lapsista on kuitenkin aina vanhemmilla.

1. Opettajilla ja oppilailla on oikeus turvallisiin ja terveellisiin työskentelyolosuhteisiin

  • Turvallisuuteen kuuluvat fyysinen, sosiaalinen ja henkinen turvallisuus.
  • Turvallisuus ja yhteisöllisyyteen kasvaminen edellyttävät, että opettajalla on riittävästi aikaa kohdata jokainen lapsi ja nuori yksilönä ja ohjata hänen oppimistaan.
  •  Opetus- ja päiväkotiryhmät on muodostettava riittävän pieniksi, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on todellinen mahdollisuus turvalliseen oppimiseen ja ohjaukseen.
  •  Turvallisista työskentelyolosuhteista ja työhyvinvoinnista huolehtiminen osoittavat, että työnantaja arvostaa opettajia ja koulutusta. Arvostus kannustaa opettajaa työssään, parantaa työn laatua ja toimii vetovoimatekijänä opettajan valitessa työpaikkaansa.
  •  Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimis- ja työympäristö on terveellinen. Koulurakennusten ja päiväkotien sisäilmaongelmat tulee poistaa viipymättä.  

 2. Kaikilla on oikeus pätevään opettajaan  

Opettajankoulutus on kaikissa kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa edellytys työn laadukkaaksi suorittamiseksi. Lasten, nuorten ja aikuisten erilaiset elämäntilanteet, yksilölliset kehitysvaiheet ja mahdolliset oppimisvaikeudet vaativat opettajalta vankkaa tiedollista ja taidollista osaamista sekä sosiaalisia taitoja    

·        Kunnan on huolehdittava riittävästä johtamisen henkilöstöresursoinnista ja osaamisen riittävyydestä. Monella tavalla laajentunut työkuva ja moniammatillinen yhteistyö lisäävät päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja sivistystoimen johdon työmäärää ja osaamistarpeita.

·        Kuntien tulee tarjota oppilaille ja opiskelijoille sekä päivähoidossa oleville opetussuunnitelman mukaista opetusta kaikkina koulupäivinä. Lomautukset ja oppituntien vähentäminen rikkovat tätä oppilaiden perustuslaissa turvattua oikeutta.

MLL:n aineistosta koottua:

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa on tapahtunut rapautumista

Lastenneuvoloiden käyntikertoja on harvennettu, kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja on riittämättömästi ja perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Perhetyötä tehdään liian vähän. Kunnat eivät enää tarjoa lapsiperheille kotipalvelua kuin äärimmäisissä tapauksissa. Avun tarjoamiseen perheille varhaisessa vaiheessa ei ole kunnissa usein riittäviä mahdollisuuksia.


Ehkäisevän työn ja varhaisen tuen laiminlyönti on inhimillisesti ja taloudellisesti kallista

Ehkäisevän lastensuojelutyön ohentuminen on osaltaan johtanut siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole kyetty havaitsemaan ajoissa eikä niihin ole tarjottu apua ajoissa. Ongelmien vaikeuduttua ja kasauduttua on jouduttu turvautumaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluihin, vaikka ongelmat olisivat saattaneet olla ratkaistavissa vaikuttavammin jo varhaisessa vaiheessa.  
Lasten hyvinvointia edistettävä kunnassa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti


Jokaisessa kunnassa tulee laatia lapsipoliittinen ohjelma

Kunnan lapsipoliittinen ohjelma on hyvä suunnitelmallisen ja tavoitteellisen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämistyön väline.  

Kunnassa tulee olla suunnittelu lapsivaikutusten arvioimiseksi kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa.


Kuntien on tuettava kansalaisjärjestöjen työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä


Pienten lasten hoidon tukeminen ja päivähoito

Lasten kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuntalisä. Perheen mahdollisuus valita lapselle sopiva hoitomuoto ei usein toteudu, koska lapsen kotihoidon tuki on pieni. Tämän vuoksi läheskään kaikki perheet, jotka haluaisivat hoitaa alle 3-vuotiasta lastaan kotona, eivät voi valita kotihoitoa. Kotihoidontuen kuntalisän maksaminen parantaa kotona lastaan hoitavien perheiden toimeentuloedellytyksiä ja lisää mahdollisuuksia valita lapselle kotihoito. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä parantaa perheen mahdollisuuksia valita lapsen tarpeille sopiva hoitomuoto.

Avointa päiväkotitoimintaa ja lasten kerhotoimintaa on lisättävä.  

Päivähoitoon riittävän pienet lapsiryhmät ja pysyvä henkilöstö

Kunnassa on varmistuttava siitä, että päivähoitoryhmät ovat riittävän pienet, jotta jokaisen lapsen tarpeet tulevat otetuksi huomioon. Suuret ryhmäkoot vaarantavat lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen, varhaiskasvatuksen tuen ja opetuksen toteutumisen. Päivähoidon henkilökunnan pysyvyyteen panostettava, sillä pysyvä ja tehtäväänsä sitoutunut henkilökunta on päivähoidon keskeinen laatutekijä.

Lasten terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta järjestettävä STM:n neuvolaoppaan suositusten mukaisesti. Neuvolatyö on vaikuttavaa ehkäisevää terveystyötä. Neuvolatoiminnassa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja, joten eri kunnissa asuvat joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan.

Kaikkien kuntien tulee tarjota neuvolakäyntejä suosituksen mukainen määrä.  

Lapsiperheiden kotipalveluja on voimakkaasti lisättävä

Lapsiperheiden mahdollisuutta saada kotipalveluita, kuten tilapäistä lastenhoitoapua, tulee parantaa. Kotipalveluille on suuri tarve esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä, monikkoperheissä ja perheissä, joissa vanhempi tai lapsi on sairas.
Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun on panostettava. Perheneuvoloiden pitkät jonot on purettava, ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun voimavarat on saatettava kuntoon. 

Lasten ja nuorten liikuntaan on panostettava kunnassa. Kuntien tulee priorisoida liikuntatoimessaan lasten ja nuorten liikunnan edistäminen ja lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää kunnan tarjoamia liikuntapaikkoja myös omatoimisessa liikunnassa. Urheiluseuroilla tulee olla mahdollisuus käyttää maksutta kunnan omistamia tiloja lasten ja nuorten liikunnassa.


Valtiovallan tulee varmistaa, että kuntien lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ovat riittävät


Lapsiperheiden toimeentuloa on tuettava nykyistä enemmän sekä etuuksien että verotuksen kautta.

Valtiovallan on korotettava lapsiperheiden toimeentuloetuuksia, kuten lapsilisiä ja kotihoidon tukea, sekä sidottava etuudet indeksiin niiden ostovoiman turvaamiseksi. Perhepoliittiset verovähennykset tulee myös palauttaa tuloverotukseen.

Hyvinvointipalveluiden, kuten lasten päivähoidon, varhaiskasvatuksen asiakasmaksut eivät saa muodostua kohtuuttomiksi perheen käytettävissä oleviin tuloihin nähden. Asiakasmaksut eivät saa olla esteenä perheen tarvitsemien hyvinvointipalveluiden käytölle.

Kunnan on edistettävä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja nuorisotyötä.

Kuntien ja järjestöjen kumppanuutta on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen toiminta vahvistaa osallisuutta ja sosiaalista pääomaa ja edistää hyvinvointia. Järjestöt tulee ottaa mukaan laatimaan kunnan lapsipoliittista ohjelmaa ja lastensuojelusuunnitelmaa. Kunnan tulee tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa avustuksin ja antamalla maksutta yhdistysten käyttöön kunnan hallinnoimia tiloja.

Kunnan lapsipoliittisen ohjelman toteutumista on seurattava säännöllisesti ja sen tulee ohjata kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaa. Uusi lastensuojelulaki edellyttää kunnalta suunnitelmallista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja vanhemmuuden tuen kehittämistä.

Kunnan tulee tehdä yhteistyötä paikkakunnan muiden ehkäisevää lastensuojelutyötä ja lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä tekevien tahojen, kuten paikallisten yhdistystoimijoiden kanssa.
Jokaiseen kuntaan tulee luoda lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenettely. Kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa tulee arvioida lapsiin kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) tulee olla säännönmukainen osa kunnallisten päätösten valmisteluprosessia.

kulttuurin tuottamiseen sekä mahdollisuudet nauttia lapsille suunnatusta kulttuuritarjonnasta. Lastenkulttuurin on oltava jokaisen lapsen saatavilla perheen varallisuudesta riippumatta. Kirjastojen lasten ja nuorten palveluita on vahvistettava.  

                                        ----------------------------

22.02.2011

Kehitysvamma-alan järjestöjen kannanotto hallitusohjelmaan

Kannanoton takana ovat Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl.

Uuden hallituksen tulee seuraavassa hallitusohjelmassa sitoutua:

1. Ratifioimaan välittömästi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus.

  • Lainsäädäntö vastaamaan sopimusta.
  • Vammaisten täysimääräinen osallistaminen.
  • Sopimuksen toteutumisen valvonta; perustetaan riippumaton valvontaelin.

2. Jatkamaan kehitysvammalaitosten hajauttamista ja estämään uuslaitosten syntyminen sekä edistämään vammaisten itsenäistä asumista.

  • Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut järjestetään niin, että ne vastaavat YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksia yhdenvertaisuudesta, itsenäisestä elämästä, itsemääräämisoikeudesta, osallisuudesta ja oikeudesta valita asuinpaikkansa ja -kumppaninsa.
  • Suunnitelmalliseen ja hallittuun hajauttamiseen varataan riittävät resurssit valtioneuvoston 21.1.2010 kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisestä antaman periaatepäätöksen mukaisesti.
  • Varmistetaan laadukkaat asumispalvelut myös lapsuudenkodistaan muuttaville kehitysvammaisille henkilöille.
  • Perusoikeuksien rajoittamista (pakotteita) koskevien YK-sopimuksen vastaisten säädösten tilalle luodaan vahva yleislaki, joka varmistaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen ja hyvän kohtelun.
  • Hankintalakia uudistetaan perusteellisesti käyttäjän osallisuus ja asema turvaten, esim. Ruotsin mallin mukaan, tai erityisryhmien asumispalvelut muutetaan SGEI-palveluiksi ja irrotetaan näin hankintalain piiristä.

3. Turvaamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perustoimeentulo.

  • Eläke-, asumistuki- ja muuta tukijärjestelmää tulee kehittää siten, ettei yhä useampi henkilö joudu toimeentulotuelle.
  • Kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille tulee edistää ja poistaa työllistymisen esteitä mm. tekemällä eläkkeen ja työtulon yhdistämisestä nykyistä joustavampaa.

4. Edistämään laadukkaiden palveluiden kehittämistä kehitysvammaisille henkilöille YK-sopimuksen hengen mukaisesti.

  • Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistetään niin, että laki täyttää YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteet. Yhdistäminen tehdään vaarantamatta palveluja. Turvataan huomattavan paljon hoivaa, huolenpitoa ja valvontaa sekä oman elämän hallintaan erityisen paljon tukea tarvitsevien henkilöiden palveluiden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen.
  • Henkilökohtainen apu laajennetaan koskemaan myös vaikeimmin kehitysvammaisia henkilöitä. Palvelun on oltava vaikeavammaiselle henkilölle myös tosiasiallisesti maksutonta ja avustajan käytöstä syntyneet oheiskustannukset on korvattava.
  • Tuettua päätöksentekoa kehitetään. Vammaispalvelulakiin lisätään velvoite antaa henkilökohtaista apua itsenäiseen päätöksentekoon ja oman elämän hallintaan. Tuetun päätöksenteon avulla henkilö, jolla on vaikeuksia valintojen ja päätösten tekemisessä ja kommunikaatiossa, voi tehdä itse elämäänsä koskevia päätöksiä.

5. Toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistuksen siten, että palvelut vastaavat myös erityisryhmien tarpeisiin.

  • Laitosten purkaminen edellyttää, että yleispalvelut ja siellä erityisesti terveyspalvelut kehittyvät vastaamaan paremmin myös kehitysvammaisten tarpeisiin.
  • Yleispalveluissa tulee ottaa huomioon selkokieltä tarvitsevat asiakkaat.

Lisätietoa

  • Kehittämispäällikkö Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 61 79
  • Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 0207 718 205
  • Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, p. 0207 713 501
  • Toiminnanjohtaja Lisbeth Hemgård, FDUV, p. 040 526 43 69