Olen kahden lapsen äiti, kahden alan opettaja.

Valkeakoskella olen ollut kolmen kautta kaupunginvaltuutettuna, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenenä 13 vuosi alkanut, luottamusmies JUKO ry., OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen VOL-jaoksen varapj. , Tampereen Ensi-turvakoti ry. hallituksessa 11 vuosi alkanut, puoluevaltuustossa ja KD Pirkanmaan naispiirin puheenjohtaja, Lasten- ja nuorisoteatteri Sirpaleteatterin puheenjohtaja.

Tavallisten asioiden jatkuminen elämässämme ei ole enää itsestäänselvyys, kuten perhe, toiveita työstä, toteuttaa omia haaveitaan... turvallisesti, peruspalvelut ovat sydämen asia.

terv. Riitta

PIRKANMAAN ALUEVAALIT 23.1.2022

”Yksikään lapsi tai nuori ei saa kadota kunnan ja hyvinvointialueen väliin.”


Aluevaaliehdokas Riitta Haapala 404, nuoren 16v. tytön äiti, luottamusmies, varhaiskasvatuksen opettaja, ammatillinen opettaja (soteala), Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n hallituksessa olen ollut kohta 11 vuotta, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenenä alkoi 13:sta vuosi.


- on panostettva lähipalveluihin, sujuviin hoitoketjuihin, nopeaan hoitoon. Etenkin nuorten mielenterveyspalveluiden saaminen kärkiasiana. - Huolehdittava alueellisesta demokratiasta ja pienten kuntien äänen kuulumisesta

.��Palvelut lähelle ihmistä

❤️Laadukasta hoitoa vauvasta vaariin

��Autetaan ajoissa ja edistetään terveyttä

❤️Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa

��Yhteistyöllä parempia palveluita

❤️ Pirkanmaalla pelastustoimen nopea saatavuus>https://pelastustoimi.fi

Enemmän hyvinvointia – vähemmän hallintoaks. www.kd.fi

Aluevaalit sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.


VAALITAVOITTEITA kuntavaaleissa 2021

Hyvä elinvoimapolitiikka on terveen kuntatalouden perusta. Hyvinvointia ei voi rakentaa velalle.

Peruspalvelut ovat sydämen asia.

Haluamme, että kotikuntaasi hoidetaan vastuuntuntoisesti ja asiapohjalta rakentavassa yhteistyössä.

Toimiva elinvoimapolitiikka on terveen kuntatalouden perusta. Rakennamme kuntia, joissa on ilo asua, tehdä töitä ja yrittää.

Haluamme panostaa laadukkaaseen perus- opetukseen, turvalliseen varhaiskasvatukseen ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin.

Rakennamme kuntia, joissa on hyvä ja turvallista ikääntyä, joissa heikoimmista pidetään huolta ja joissa jokainen nuori löytää paikkansa.

-KD:n vaalitavoitteita




Lasta pitää suojella, hän ei ole pieni aikuinen

Keskiviikko 10.8.2016 klo 11.57 - Riitta Haapala, LTO. AmO

Lasta pitää suojella, hän ei ole pieni aikuinen

Lasta pitää suojella. Hän kestää paljon vähemmän kuin aikuinen. Esimerkiksi kymmenvuotias on vielä kamalan pieni. Koska aivot ovat kesken, lapsi koukkuuntuu nettiin ja pelaamiseen herkemmin kuin aikuinen. Aikuisen on toimittava suodattimena, varoiteltava ja selitettävä. Kannatan positiivista kyttäämistä. Oma mukulansa on tunnettava, häntä ei saa jättää netin armoille. Hän näyttää pärjäävän yksin, mutta ei pärjää.

Jari Sinkkonen toteaa näin järkevästi kun pohtii taas haastattelussa lapsen kasvua ja kehitystä.

Kuinka moni meistä vanhemmista hyvää hyvyyttään pitää pientään kuin vertaisenaan, kohtelee kuin aikuista. On välillä hämmentävää, että pieni 10-vuotiaani on niin nokkela ajatuksissaan ja toimittaa asioita kuin isot ihmiset. Vaikka reippautta löytyy, hän on pieni lapsonen, jonka aivojenkehitys on vielä kesken. Sisäiset voimat ei näin riitä vastuunkantoon kuin joissain asioissa... Tätä yritän itsekkin välillä hokea reippaan, sanavalmiin neidon rinnalla...ideoita ja touhua riittää nuorten neitojen ympärillä. Ja kun he toimivat ajottain niinkin fiksusti, että ovat kuin nuorisoa.

Kuitenkin ihanaa lapsuutta on vielä... Ja joinain päivinä olenkin hymyillen yllättänyt tytöt nukkeleikeistä. Kun tytöt kävelivät tässä kerran nukenrattaita työntäen, tulivat minua vastaan töistä päästyäni... Tippasilmässä katselin tätä aitoa näkyä, leikin voimaa...

Hei katsotaan yhdessä tubettajien, twiittajiemme, pokemon-fanien yms.perään. Tuetaan lapsuutta, ja leikkiä... se on autuutta aivoille, kasvun ja kehityksen parasta antia...

On kaikki niin ohikiitävää... Hyvä lapsuus kuitenkin kultaa koko elämämme parhaat muistot💚

1 kommentti . Avainsanat: Lapset, vanhemmuus, leikki

Kahvilakulttuurista alkoholiasioihin

Torstai 12.2.2015 klo 12.34 - Riitta Haapala

Keskustan olutkohu on saanut ihmiset harmistumaan, nauramaan, moittimaan ja myös miettimään monelta suunnalta alkoholiasiaa. Itsekkin muistan viime vuodelta haastattelun aamuteeveestä. Lääkäripäivien jälkeen lääkäriliiton edustaja nosti teemaksi suomalaisen naisten alkoholinkulutuksen.

Lääkäri kertoi kiihkottomasti tosiasiaa tilanteesta, että alkoholi on viimevuosina vienyt kuolemaan n. 40-vuotiaita suomalaisnaisia enemmän kuin mikään muu kuolinsyy tilastoissamme. Hän totesi, ettei kuolema koske vain naisen elämää, vaan useat ovat juuri 40 -ikävuoden hujakoilla pienten lasten, koululaisten äitejä. Lääkäri alkoikin puhua äitikuolleisuudesta maassamme, ja lapsista jotka ovat jääneet turhaan orvoiksi. Lääkäriliiton mukaan asioihin voisi vaikuttaa oikeanlaisella tiedottamisella, ilman syyttelyä ja holhoamista, tai alkoholilain kiristämistä.

Naiset ovat kuin huomaamattaan lisänneet siten alkoholinkulutusta, että se rasittaa maksaa, kehon toimintaa, ja tietyn määrän jälkeen aiheuttaen kuoleman.

Ennen naiset istuvat kahvilassa leivoskahvien merkeissä ystävättäriensä kanssa, maailmaa parantamassa. Nyt naiset istuvat maistellen uusia viinilaatuja ja parantavat maailmaa naisporukalla... Juomavallinnat ovat vaihtuneet trendikkäistä cappuccinoista trendiviineiksi. Nainen voi huomaamattaan juoda viikon aikana 10-15 lasia viiniä, on noin 3 puolloa/viikko. Tätä määrää useina viikoina nautittuna naisen keho ei voi käsitellä, ja vaurioita alkaa syntymään. Naisen elintoiminnot kestävät vähemmän alkoholia kuin miesten keho. Näin he olivat pohtineet, selittäneet lääkäripäivillään naiskuolleisuuden huolestuttavaa nousua.

Tämän ohjelman jälkeen odotin laajempaa keskustelua vakavasta aiheesta. Siitä vaiettiin, ei juurikaan näkynyt kirjoituksia tms. aiheesta. Tänään yritin etsiä tähän liittyvää tutkimusaineistoa tai jotain aritikkelia aiheesta löytää, eipä nyt löytynyt.

Olisi mukava katsoa lääkärin haastattelu, tai lukea jotain tästä ohjelman teemasta lisää, esim. onko asiaan pystytty jotenkin vaikuttamaan.

Mikäli joku lukijoista muistaa, löytää teema-aiheen, jatkakaa kirjoitusta, ja minullekkin voipi osoittaa luettavaksi, katsottavaksi.

On tärkeä pitää tätäkin aihepiiriä keskusteluissa ja kirjoituksissa yllä.

1 kommentti . Avainsanat: Alkoholi, terveys

Pettävällä jäällä

Sunnuntai 8.2.2015 klo 14.52 - Riitta Haapala

Kirjoitan unestani, jonka näin viime yönä. Se oli ensin aamulla minulle kuin muutkin unet, mutta sitten mietin, mitä oikein olinkaan katsellut...Koskaan en ole mitään ihmeempiä unia nähnyt, jotta siksi nyt tätä tässä tuumailen...

Näin unta, että olimme järven/meren rannalla, jäät olivat lähdöllään, ministeri Päivi ja Sari Essayah huutelivat/varoittelivat pettävästä jäästä, ja me muu porukka ei uskallettu lähteä heikon näköiselle jäälle. Sitten osa kuitenkin lähti ja upposi kainaloihin asti. Osa ui jääkylmässä vedessä vastarannalle päin...

Toisessa unessa Sari Essayahin piti päättää, kirjoittaako paperin A vai B alle, meillä ympärillä olevilla väellä vahva ajatus B-sopimuksesta, joka olisi eu-vastaisempi päätös tms. Jumalan mieleisempi ratkaisu... Ei ollut B kuten ehdotus A, joka niin hieno ja upea tarjous/päätös... Sari meinasi kirjoittaa A-ehdotuksen, mutta käskikin meidän kaikkien mennä rukoilemaan allekirjoituksen puolesta...Minä rukoilin alakerrassa (oli kuin linnan kappeli tms.). Olin rauhallinen, tyyni, mutta huusin tai rukoilin kuuluvalla äänellä, lupasin kuuliaisuutta vilpittömästi, Jumalan puoleen rukoillen. Käännyin rukoilessani eri suuntiin ; pohjoinen, itä, etelä, länsi... Osa meistä kansasta rukoili maatasolla, kuin suuren kaupungin, sen katujen varsilla... Toivoa siinä unessa oli, ja jotenkin helppo, vapaa olla siinä yhteisessä huokauksessa, rukouksessamme maamme asioiden puolesta.

Mikä mahtaa ollakkaan unen tarkoitus? Oliko vain unennäkijän omaa pohdintaa, ihmettelyä maailmanmenosta unessaan?  Saa kommentoida ja poistaa...

Ajatuksia nyt, näin vapaana sunnuntaipäivänä herännyt : Puolue joka ei kulje pettävällä jäällä...

Vai VIESTI ROHKAISUKSI Rohkeille, erilaisille, halveksituillekkin. Ollaan erilaisia, omia itsejämme uskovinakin, teeskentelemättömiä, toisista välittäviä.... Sillä vahva, rohkea, kuuliainen maamme porukka voi vielä viedä asioita hyvään suuntaan. Olemme tärkeiden haasteiden edessä jatkuvasti, joten rukoustukea maasamme tarvitaan!

Taivaasta tulevaa viisautta ja rohkeutta kaikille, jokaisen puolueen päättäjälle!

1 kommentti . Avainsanat: Rohkeus, kuuliaisuus, erilaisuus, suvaitsevaisuus, usko, toivo

Pitäiskö meidän vai mennä siivoon?

Sunnuntai 18.1.2015 klo 13.03 - Riitta Haapala, poliitikko, kansanedustajaehdoka, LTO, Amm.opettaja, kaup.valtuutettu, luottamusmies

Pitäiskö meidän vai tulla siivoon?
 
Rautatieasemalla tapahtunutta nyt ihmetellen kuvailen. Oman vaalitapahtuman jälkeen palasin eilen kotiin junalla... 
Eräs vanhempi rouva alkoi oksentamaan rajusti, ja lähdin hakemaan apua läheisestä kahvilasta, ja lipunmyynnin puolelta. Kuusi vr-virkailijaa istui silloin ilman asiakkaita lipunmyynnissä... ajattelin että joku voisi tulla vilkaisemaan tilannetta, tuoda paperia, neuvoa siivojista tms. Olen nähnyt aiemmin vastaavan tilanteen johtavan sydänkohtaukseen, joten parempi kai kysellä apua... Hankala tilanne, kun olin itsekkin  pian junalle lähdössä Toijalaan päin, ja sairastuneen vanharouvan juna lähti vasta tunnin kuluttua... 
 
Siivoojia, vartijaa tms. ei kuulunut, ja kysyin toisen kerran lipunmyynnistä miten toimitaan. Kuului vain tyly, harmistunut nuoremman vr-virkailijan vastaus: "Pitäiskö meidän vai tulla siivoamaan?"  Vastasin, etten tarkoittanut siivoamista, mutta tarkastaa tilanne, neuvoa, soittaa johonkin... Kukaan ei noussut paikaltaan näistä kuudesta vr-naisesta. Tilanne kuin ruotsalaisesta tv-sarjasta Hubotit, melkein ihmisiä, robotit palvelutehtävissä. Missä reagointikyky, inhimillisyys, omaaloitteisuus, välittäminen, maalaisjärki? Eikö todella ole lupa auttaa? Olisiko virkailija voinut nousta tuolistaan, tulla hetkeksi vierelle, kysyä, mitä asiaa? Onko huutelu omalta luukulta asiallista? Missä olet lähimmäinen?
 
Asiakkaat liukastelivat oksennuksen läpi makalaukkuineen. Onneksi viereisen kahvilan rouva (huom. yksin työskentetelevä) tuo avuksi lisää paperia, ja joku miesmatkustaja muovipussin... Keskellä salia, rouvan lähellä, suureen ääneen paasaten Kimmo Sasi, vierellään Ben Zyskowicz kehuvat näkyvästi hienosti pukeutuneita herroja, omasta onnistuneesta vaalipäivästään Tampereella.... Kukaan ei huomaa pientä rouvaa, tapahtumia ympärillä, siinä vieressä vasemmalla, oman klaanin nostatus jatkuu... 
 
Minä-minä-maailmaan sulkeutunut väki kulkee ohi tapahtuman, vartijatkin jotka hakevat R-kioskilta kahvia, ovat eri VR-alueen vartijoita, eivät voi kuulemma auttaa... Soitan heidän neuvostaan rautatien ovessa olevaan numeroon, kerron uudelle vartijointiliikkeelle tilanteen, pyydän siivojaa... Menen sairastuneen rouvan luo, katson tilanteen, juttelen hetken... Sitten onkin jo juostava omalle junalle... 


93 kommenttia . Avainsanat: Välittäminen, yhteiskunta, yhteisöllisyys, politiikka, ihmiset

Yli 93 000 työttömänä -Kotimaamme häpeä ja huoli!

Tiistai 30.12.2014 klo 7.56 - Riitta Haapala, KD, LTO, Ammatillinen opettaja, poliitikko, äiti

Työttöminä yli 93000 vuonna 2015

Ensi vuoden ennusteissa työttömyysprosentin arvioidaan olevan 8-9.  Miten kotimaamme on joutunut tähän tilanteeseen? Kun lukee tämän päivän uutisen, voisi sukeltaa peiton alle vaikka koko päiväksi...

Työttömyyden määrä on nyt niin suuri, että tarttis varmaan tehdä jotain suurempia toimenpiteitä... Auttaisiko, että vanhanajan työvoimatoimistot saataisiin takaisin, jossa työkkäriväki oli auttamassa, kannustamassa, neuvonta toimi suoraan ja heti? Ei auta että höpötetään, kun ihmiset ei halua hakea töitä... 

Nyt on maassamme semmoinen hätätilanne, että työvoimatoimistojen tehoa on nostettava! Jokainen maalaisjärjelläkin meistä ymmärtää, että mitä tapahtuu osalle 93000 työttömälle, kun eivät saa työtä vuoden aikana. Kustannukset moninkertaistuvat työttömän kautta yhteiskunnalle, eli sinun ja minunkin osaksi kannetavaksi monessa muodossa. Ja jos emme ajattele vain raha edellä, on menetykset suuria työttömän henkilökohtaisen elämän vaikuuttavuuksissa...

Tässä poimintoja kotimaan uutisista 30.12.14:
Korkeasti koulutetut ja kolmekymppiset ovat aiemmin olleet muita paremmassa suojassa työmarkkinoiden kurimukselta. Nyt näin ei ole, vaan korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa nopeasti. Viime vuonna kasvua kertyi noin 30 prosenttia edeltävästä vuodesta.  
Nuorten aikuisten osallistuminen työelämään on lisäksi laskenut tasaisesti viime vuosina.  
- Aktiivisessa työiässä olevien työntarjonta alenee, ja he eivät halua osallistua työmarkkinoille. Onhan se hyvin huolestuttavaa, päällikkö Juha Kilponen arvioi.  

Syitä, miksi nuoret aikuiset jäävät pois työelämästä, ei tarkkaan tiedetä. Kilposen mukaan yksi syy voi olla se, että laman aikana lasten kanssa jäädään herkemmin kotiin.  
- Huolestuttava piirre on, jos ei haluta hakea työtä ja passivoidutaan siksi, että nähdään, etteivät työmarkkinat vedä.  
Työttömyys myös pitkittyy. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa yli vuoden työttömänä olleita oli yli 93 000, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.  

1 kommentti . Avainsanat: Työttömyys, perhe, ihmisyys, turva, turvallisuus, ihmisoikeudet

On vain tämä hetki - 12 -vuotiaan tytön elämänohjeet

Perjantai 19.9.2014 klo 11.32 - Riitta Haapala

On vain tämä hetki -12-vuotiaan brittitytön elämänohjeet 
Kuuntelin Klinikin kappaletta " on vain tämä hetki" ... Mietin niitä Ukrainan yllä olleita lentokoneessa, juuri ennen räjähdystä, Tsunamiin joutuneita, juuri ennen jättiaaltoa... Viimeinen halaus, viimeinen sana, viimeinen kirjoitus.
Koskettavaa on ollut lukea nuorten ajatuksia jotka on kirjoitettu kirkkain mielin, viimemetreillä, lopullisen sairautensa saattelemana. Yksi kirjoittajista on 12-vuotias brittityttö Athena. Hän kuoli toukokuun lopussa syöpään, mutta ennen kuolemaansa Athena ehti piilottaa kotinsa peilin taakse rohkaisevan ja positiivisen viestin perheelleen. Viestin löysi Athenan isä. Hän julkaisi medialle seuraavan kirjoituksen...
Ota sydämeesi nämä sanat....
Tässä muutama elämänohje peilin takaa löytyneestä pitkästä viestistä:
Ilo riippuu vain meistä itsestämme.
Ei se onnellinen loppu, vaan se tarina.
Tavallisen ja erityisen välinen ero on pieni. Muista, että ilo on matka, ei lopputulos.
Ole iloinen ja vapaa, usko elämään, niin olet ikuisesti nuori.
Jos tiedät jonkun nimen, et tiedä hänen tarinaansa.
Teot eivät kerro siitä, mitä toinen on joutunut kokemaan.
Rakkaus on kuin lasia, se näyttää kauniilta, mutta särkyy helposti.
Rakkaus on todella harvinaista. Elämä on outoa, mikään ei ole pysyvää, ja ihmisetkin muuttuvat.
Nauti jokaisesta päivästä. Kannattaa todella elää, kuin tämä päivä olisi viimeinen.
Elämästään voi tehdä ihanaa tai kamalaa.
Ne, jotka todella rakastavat sinua, pysyvät rinnallasi tilanteesta huolimatta.
Elämä on vuoristorataa; ilman ylämäkiä ei ole alamäkiä.
Joskus vielä rakastumme ihmiseen, jolle voimme avata sydämemme.
Rakkaus ei ole sitä, kenen kanssa vietät loppuelämäsi, vaan sitä, ketä ilman et voi sitä viettää.
Elämä on peliä ja rakkaus on voittajan palkinto.

1 kommentti . Avainsanat: Nuoret, lapset, perhe, positiivinen ajattelu, elämä

Näen sinut lapsi- varhainen vuorovaikutus

Perjantai 19.9.2014 klo 9.17 - Riitta Haapala

Tulla nähdyksi, olla olemassa... Minäkuva luodaan varhaisessa lapsuudessa. Ilman katsetta, katseen antamaa tähtihetkeä lapsi ei voi kasvaa todelliseksi minäksi. Varhainen vuorovaikutus vauvan ja vanhemman välillä on pienen ihmisen kehityksen peruslähtökohta. Varhaiseen vuorovaikutukseen kuuluu lapselle annettu katse, kosketus, syli, rauhoittaminen ja hellä hoiva. Myös muulla ympäristöllä ja sen yhteisön ihmisillä on merkitystä lapselle, nimeenomaan katseen kautta todentaa lapsi yhdeksi joukkoonsa.

Voimme vaikuttaa varhaisella vuorovaikutuksella vauvan aivojen terveeseen kehittymiseen... Traumaattiset kokemukset, stressi, pelko vauvaiässä ei ole hyväksi psyykkeen kehitykselle. 

Pieni vauva peilaa vanhemman katseesta, kasvoista ja ilmeistä omaa itseään, ja vanhemman mielialat vaikuttavat vauvaan. Stressaantunut vauva ei myöskään opi niin nopeasti. Kaikki vauvan oppimiseen tarkoitettu energia menee masennuksen voittamiseen ja se näkyy lapsessa apaattisena, vaisuna olemuksena. Terve vauva tutkii ympäristöään, nauraa, innostuu aikuisen katseesta kuin vallaton koiranpentu... Vauvat ovat viisaita jo pienenä. Vauvalle kaikki huomionosoitukset, laulut, lorut, hypytykset on rakennusainesta tulevaan elämään, siitä selviytymiseen. Annetaan jo pienelle evästä elämänreppuun, tulevaksi voimaksi uskaltaa osallistua/olla, jossa vahva minäkuva löytää paremmin paikkansa laumassa.

Vuorovaikutuksen tulee lähteä vauvan perustarpeista; ruoka, juoma,nukuttaminen, iloiset vaipanvaihtohetket yms. Pysähtyä, olla hetkessä lapsen kanssa on vauvalle ja vanhemmalle antoisaa. Jos on totuttu tiukkaan aikatauluttamiseen, kiireeseen ja ärsykkeisiin, lapsi reagoi kiireeseen itkuherkkänä, stressillä. Vanhempien tulisi luottaa enemmän itseensä, vuorovaikutukseensa vauvan kanssa luottavaisin mielin. Kukaan ei voi tietää paremmin miten omaa vauvaa hoidetaan...

Olet oman lapsesi paras asiantuntija, ja kasvattaja!

1 kommentti . Avainsanat: Lapsi, kasvatus, perhe

Mallioppimisella irti kiusaajan roolista - kiusaamista tapahtuu päiväkodissa ja koulussa vapaassa leikissä...

Keskiviikko 22.5.2013 klo 10.16

Minua on puhutellut tänään YLE:n aamuohjelma, jossa tutkija Repo puhuu alle koluikäisten kiusaamisen mallioppimisesta, ja tutkimuksetaan.

Repo kertoo, että päiväkodissa alkanut kiusaaminen voi jatkua koulussa ja koko elämän ajan. Roolit on valitettavasti varsin pysyviä. Revolta on hiljattain ilmestynyt tietokirja Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Kannattaa lukea,  ja ottaa empatiakyvyt käyttöön malliksi lapsillemme.

Laura Revon mukaan yleisesti ajatellaan leikin olevan lasten ominta aluetta, johon ei aikuisen pitäisi puuttua. Todin kiusaaminen syntyykin vapaissa leikkitilanteissa. Vapaassa leikissä toteutuu ns.viidakon lait, ja tilanteita sattuu päiväkodin ulkoilussa ja koulujen välitunteihin.

Aiukuisen tulisikin olla mukana leikeissä lasten kanssa. Repo korostaa, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli eikä kukaan ole varsinaisesti paha. Empatiakyky ei ole kehittynyt vielä pienillä, lapsilla näissä taidoissa on vielä puutteita mm. moraali on vasta kehittymässä päiväkoti-ikäisillä.

Repo kannustaa vanhempia laittamaan leikkimään yhdessä myös sellaisia lapsia, jotka vaikuttavat tavoiltaan ja mieltymyksiltään eriparisilta. Ei kannata asettua sen ajatuksen taakse, että lasten kemiat eivät kohtaa. Erilaiset lapset voivat hyväksyä erilaisia piirteitä, kun he tutustuvat toisiinsa. Vanhemman, aikuisen omalla mallilla ja empatiakyvyllä on suuri merkitys, lapsi oppii hyvällä mallilla malliopimisen kautta kaveritaitoja. Kiusaamiskierteestä pääsee irti opettamalla kiusaajaa uuteen toimintamallin ns. mallintamalla leikkiä myönteisin esimerkein.

1 kommentti .

Oikea nöyryys on todellisuudentajua

Lauantai 29.12.2012 klo 15.17 - Riitta Haapala, äiti, kaupunginvaltuutettu

Olla ihminen ihmiselle, siinä haaste nykypäivänä, kun ei itsekkään jaksa joinain päivinä uskoa itseensä. Kiire, elatuksen murhe, työpaineet, menneisyyden haamut painavat joskus mielemme. Ei ole syytä jäädä murehtimaan, sillä aina on uusi päivä, jolloin voit katsoa auringonnousua...iloita lumimyrskyn keskellä pian koittavista kirkkaista talvipäivistä. On paljon asioita, pieniä onnehippuja, jonka vuoksi onni täyttää vielä elämässä murheen, tai surun, tai epätoivon...mikä sydämessä kaivertaakin.

Itse löysin iloa ja rohkaisua tänään seuraavasta ajatuksesta, Tommy Hellstenin sanoin: "

"Nöyrä ihminen on todellinen ihminen, sellainen joka on tutustunut itseensä riittävän syvällisesti löytääkseen voimattomuutensa. Nöyryys on todellisuudentajua. Ihminen ei uskalla olla heikko, ellei hänen ympärillään ole rakkautta. Vain rakkaus antaa luvan olla sellainen kuin on. Heikkoutta halveksii vain sellainen, joka pakenee omaa heikkouttaan kuten esimerkiksi koulukiusaaja, jolta puuttuu omanarvontunto. On ihmisiä, jotka luulevat olevansa pidempiä seistessään toisten päällä."

Luetaan blogeja, runoja, aforismejä, ajatuksia. On olemassa kanssaihmisiä, jotka jakavat ja luovat parempaa huomista kirjoitustensa ja oman olemassaolonsa kautta...

1 kommentti . Avainsanat: rohkeus, itsetuntemus

Ennaltaehkäisevää yhteistyötä, apua lastensuojeluun ajoissa

Tiistai 18.9.2012 klo 23.36 - Riitta Haapala, Kaupunginvaltuutettu, KD

Tämän hetken kauhusana on lastensuojelu, joka aiheuttaa kunnillemme merkittävästi kustannuksia. Kustannuksia ei voi, eikä saa välttää, jos asian tärkein kohde lapsi, tulee autetuksi. Perheiden suuria menetyksiä ei voi mitata millään rahalla tai mittarilla, ja siksikin aihetta on raskasta käsitellä.

Parhain keino olisi vähentää lastensuojelupalveluiden tarvetta tukemalla perheitä ajoissa. Ajoissa annettua tukea ovat ne ennaltaehkäisevät perhetyömuodot, jotka va­paut­tavat voi­ma­va­ro­ja ns.ras­kaa­mpaan las­ten­suo­je­lu­työ­hön. Parhaimmillaan kunnissa annettavaa ennaltaehkäisevää perheen tukea ovat neu­vo­lois­sa alkanut luottamuksellinen yhteistyö, joka jat­kuu var­hais­kas­va­tuk­sen kaut­ta kou­lui­hin asti. Ajoissa muodostettu matalankynnyksen perhetyömuodot ovat peruspalvelua, joihin kuntien kannattaa  taloudellisesti eniten panostaa. Myös valtion suurempi taloudellinen tuki ennaltaehkäisevään perhetyöhön olisi voimakas kannanotto, ja potku parempaan päin.

Lastensuojelua tulee myös kehittää monipuolisen uuden tutkimustiedon pohjalta, joka antaa perustaa sen menetelmien ja käytäntöjen kehittämiseen. Tämän uuden tutkimustiedon välittyminen päätöksentekijöille avaa tietoon pohjautuvaa keskustelua ja arviointia lastensuojelun kehittämisestä. Lastensuojelua onkin tarpeen kehittää sosiaalitoimen, ter­vey­den­hoi­don, varhaiskasvatuksen ja ope­tus­toi­men sekä kolmannen sektorin moniammatillisella yhteistyöllä.

Konkreettisesti  perhetyön ja lastensuojelun vaikuttavuutta kunnissa voidaan parantaa tarjoamalla lapsiperheille kotipalvelua, jolla voidaan tukea perheitä tilapäisissä väsymys- tai sairaustilanteissa, ja perheen kriisiytyminen voidaan estää.

Sosiaalityöntekijöille pitäisi luoda paremmat mahdollisuudet tehdä pitkäjänteistä asiakastyötä. Pitkäkestoisemmat työsuhteet mahdollistavat lastensuojelun piirissä olevien asiakasperheiden paremman tuntemisen, ja oikein kohdistetut tukitoimet. Tässä auttaisi myös sosiaalityöntekijöiden parempi palkkataso, joka toisi vetovoimaisuutta, sekä jaksavuutta vaativalle ja kuormittavalle sosiaalityön alalle.

Nyt tarvitaan hyviä ideoita meiltä kaikilta. Las­ten­suo­je­luasiat ovat nyt yhteiskuntamme keskiössä. Tällä alueella alkanut huolikeskustelu pitää muuttaa käytäntöön, jossa on mukana uusinta tutkimusta, laajempaa yhteistyötä, sekä taloudellisia resursseja lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseen.

1 kommentti . Avainsanat: lapsen ja perheen hyvinvointi, lastensuojelu

Lapsen edun huomioiminen

Perjantai 7.9.2012 klo 16.34 - Riitta Haapala, Kaupunginvaltuutettu, Kd, Valkeakoski

Lapsen edun huomioiminen

Minulle on jo lapsena, kotona ja koulussa opetetettu: ÄLÄ TAPA! Vanha ja vakaa oppi on mennyt kansamme keskuudessa myös muille. Tuo vanha käsky on jäänyt nyt huomioimatta, tai se ei ole enää juurtunut osalle sydämeen asti...Pienen 8-vuotiaan tytön julma kuolema, ja muut maamme perhesurmat ovat askarruttaneet lähipäivinä kansamme mieltä. Itse 7-vuotiaan tytön äitinä, lastentarhanopettajana ja kaupunginvaltuutettuna olen ollut murheissani, ja huolissani näistä tapahtumista. Mitä me voisimme tehdä, että nämä kauheat tapahtumat eivät toistuisi?

Ainakin koulussa ja kotona tuota vanhaa käskyä voisi täsmentää, avata,mitä se todella tarkoittaa. Ehkä tarvitaan lisää mielenterveyspalveluja, että sairaat mielet hoidetaan ajoissa? Ehkä lähimmäisestä välittäminen olisi nyt tärkeintä, että jokainen ihminen tulisi huomattua, ja lähimmäistemme perheiden tuska, kykenemättömyys kriiseissä ei jäisi vaille apua? Puuttua toisen ihmisen elämään on haaste, mutta puuttumattomuus voi olla osa jonkun henkilön, hänen perheensä karmaisevaa kohtaloa...

Lopuksi vielä laitan määritelmää lapsen etu, mitä se on. Jospa tämänkin muistelu rohkaiseee meitä puuttumaan, ja huomaamaan lapsi,hänen etunsa, hänen oikeutensa perheensä, oman alkaneen elämänsä keskellä.

Lapsen etu tarkoittaa sitä että lapsella on etusija erityiseen suojeluun tilanteissa, joissa lasten ja aikuisten edut ovat ristiriidassa keskenään. Lapsen etu tulee turvata ensisijaisesti siten, että lapsen vanhempia tai muita huoltajia autetaan ymmärtämään lapsen sekä fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia tarpeita.

Erityisen tärkeätä on turvata lapselle jatkuvat, läheiset ihmissuhteet, joissa lapsi voi tuntea olevansa toivottu, hyväksytty ja rakastettu. Lapsen edun toteutuminen edellyttää, että häntä hoitavilla aikuisilla on myönteinen asenne lapseen sekä riittävästi tietoja ja taitoja lasten kasvatukseen.

Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota miten eri ratkaisut ja vaihtoehdot turvaavat lapselle

  • tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet
  • mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon
  • taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutukset
  • turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden
  • itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen
  • mahdollisuuden osallistumisen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan
  • kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen

1 kommentti . Avainsanat: perhe, lastensuojelu, turvallisuus

Nuori ja nätti, vai nuori ja naatti?

Tiistai 21.8.2012 klo 22.13 - Riitta Haapala, Kd,Kaupunginvaltuutettu

Helsingin Sanomat julkaisi ison jutun työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä nuorista. Viimehetken tietojen mukaan maasamme jää 4 nuorta päivässä mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle jäi 2011 alle 30-vuotiaista 1569 nuorta. Eläkkeen syynä 513 nuorella oli masennus.

Mistähän nyt nämä ongelmat johtuvat? Onko meillä varaa menettää heistä yhtäkään syrjäytymään pienen eläkkeen kanssa? Onko nuoren elämän merkityksellisyyden vuoksi tämä oikein? Eikö vastuussa ole yhteiskuntamme, joka vaatimuksillaan, kovalla hektisellä tahdillaan, piittamaattomuudellaan ajavat nämä nuoret loppuun parhaassa iässä? Kun nuorilta on kysytty, mikä vikana, on vastauksena ollut, kun kukaan ei välitä, ei auta, ei oikeesti kuuntele. Missä on meidän aikuisten huomio, kun nuori huokailee...

Väsyneet, uupuneet nuoremme pitää ottaa huomioon jo alaluokilla. Kun lapsella tai nuorella on hätä, siihen pitää tarttua heti, eikä vedota huonoon kuntatalouteen, jossa leikataan tukirakennelmia lasten ja nuorten ympäriltä pois. Viimeaikojen leikkaukset koulujen rahoista esim. Vantaalla on lyhytnäköinen säästökuuri. Toivottavasti kuntamme eivät suuresti ihastu tähän säästömalliin...Nyt pitäisi investoida lapsiin ja nuoriin, jos haluamme hyvän taloudellisen nousun ja hyvinvoinnin lähivuosina kotimaassamme.

Välitetään heistä, puhutaan nuortemme puolesta, kuunnellaan mitä näillä nuorilla olisi vinkkiä meille aikuisille ja päättäjille. Ehkä ratkaisu ongelmaan on lähempänä kuin luulemmekaan. Lisää koulupsykologipalveluita, pieniä luokkakokoja, lisää opettajia ja koulunkäyntiavustajia, erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan huomioimista, perheneuvolatoiminnan tukea? Niinpä, näitäkin ja muutakin... Ja lähellä, läsnäolevaa vanhempaa, joka kantaa lastaan myrskyjenkin keskellä yhdessä muiden läheisten ja ystävien, miksei naapureidenkin kanssa. Hyvät immeiset, pidetään näistä nuoristamme nyt porukalla huolta! Noustaan yhdessä puolustamaan heidän oikeuksiaan!

1 kommentti . Avainsanat: syrjäytyminen, masennus, työkyvyttömyyseläke

Lumitähti-äiti

Keskiviikko 7.3.2012 klo 22.11 - Riitta Haapala,LTO, Ammatill.opettaja, Kaupunginvaltuutettu, Sosiaali - ja terveyslautakunnan jäsen, Luottamusmies

Lumitähti-äiti
Talviset lumihiutaleet leijailevat. Äiti katsoo ikkunasta, ei vastaa, ei kuule tänään. Ulkona satava lumi on mielenkiintoisempaa kuin olohuoneen sohvalla istuvan pienen tyttärentyttären tarinat eskarista. Kuitenkin kaikki on kuin ennen, ollaan yhteisen teekupin äärellä. Iloinen puheensorina täyttää huoneen, kun pieni tyttö jatkaa mummulle jutustelua. En raaski nyt keskeyttää, sanoa äiti hei, mekin ollaan täällä tänään...Huomenna taas muistetaan, ja silloin sitten jutellaan. Näin se on nyt mennyt nyt. Toinen päivä parempi. 
Kun 65v. äitini muistisairaudesta tuli tieto 14.7.11 olo tuntui huteralta. Muistatko äitini meitä vielä huomennakin… Rinnalla kulkeminen on ollutkin yllättävän kevyttä. Rakkaus äitiin on syventynyt, äidin ja tyttären mutkat ovat loiventuneet. Iloitsemme jokaisesta päivästä, kun ollaan pärjäilty. Joka kerta kun näemme, rukoilen kiittäen, äitiä halaten:” Rakas Jeesus siunaa meitä. Anna meille enkeleitä. Sulillasi meitä peitä, älä meitä koskaan heitä.”Ja ihmettelemme, kuinka hyvän, ajoissa aloitetun Alzheimer-lääkehoidon myötä tilanne on helpottunut. Hyväksymme vähitellen uuden alkaneen tilanteen. Olen alkanut kirjoitella tuntojani. On tärkeä aihe, puheenvuoroja omaisena kannattaa kirjoittaa. Äitini rohkaisi, kirjoita vain, vaikka sinne lehteenkin. Kerro meistä, meidän puolesta.(Kirjoitin Kristalli-lehteen,ja vein äitini terveiset).

Olen erityisesti nyt iloinnut, että vuoden 2012 EU:n teemavuotena on Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, kaikkien osallisuus varmistetaan ja jokaisen terveyttä sekä toimintakykyä edistetään. Tämä lainaus mielessäni olenkin hyvällä omallatunnolla hakenut osallisuuden oikeutusta, ja kuntoutusta äidilleni. Onneksemme asiat ovat edenneet hyvään suuntaan, ja meitä on kuunneltu.
Rohkaisen Teitä lukijat olemaan omienne, itsenne puolella. Pidetään yhdessä huolta että teemavuoden tavoitteet toteutuvat. Puhutaan suoraan, miten asiat nyt ovat, uskalletaan kysyä ja kommentoida!

Lumitähtiä kaikille, leijailevia ja leppoisia, touhukkaankin talven keskelle!


 

1 kommentti . Avainsanat: Alzheimer-sairaus, seniorit

Turvallinen syli ja terve minäkuva lapsesta nuoruuteen...

Lauantai 16.4.2011 klo 14.26 - Riitta Haapala,ehdokas nro 57, KD,Pirkanmaa

Anna-Riikka 5v. kapuaa sänkyyn viereeni aamuaikaisella, ja sanoo."Katso äiti. Haluan nähdä sun kasvot. Kato mua silmiin..."

Lapsi haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi, olla olemassa vanhempiensa katseiden vahvistamisen kautta. Lapsen sylittely ja haliminen ei ole pikkujuttu lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja itsetuntemuksen kannalta. Silmiin katsominen on kuin laulu, jossa todetaan:"Sinut nähdä kun saan, ja nähdyksi tulla. Kaksi pelkonsa voittaa."(Juha Tapio).

Tätä ajatusta vahvistaakseni löysin myös hyvän kirjoituksen, jossa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen toteaa Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun-kirjansa sisältöjä. Kirja on kattava esitys lapsen perustarpeista.

Sinkkonen ei anna tarkkoja toimintaohjeita. Hän luottaa aikuisen kykyyn olla sensitiivinen ja reflektoiva, eli kykyyn olla lapsen kanssa vuorovaikutuksessa lapsen aaltopituudella. Toisaalta Sinkkonen toteaa, että kaikkien vauvojen elämään ei riittävän hyviä vanhempia riitä. Huostaanotto on joskus välttämätöntä.

Varhaiset traumat vahingoittavat aivoja

  • Psykoterapia perustuu uskoon tai toivoon, että absurdin ahdistuksen, pelkojen ja depression syyt on mahdollista selvittää. Sinkkosen mukaan terapioita tarvitaan, mutta valitettavasti joskus traumat ovat liian pahat. Aivojen kuvantamistutkimukset tuottavat nykyisin uutta tietoa. Patologinen vuorovaikutus näkyy aivoissa tuhoutuneina alueina.
  • Varhaiset turvattomuuden, pettymysten ja hylkäämisten kokemukset tuottavat vauvalle valtavan stressin ja vastoin perinteistä uskomusta lapsen stressinsietokyky on huonompi kuin aikuisen. Pitkäkestoinen stressi tuottaa vaikeita neurokemiallisia tiloja, jotka tuhoavat keskushermostoa. Aikanaan tämä näkyy muistin ja ajantajun heikkoutena, impulssiyliherkkyytenä ja aggressiivisuutena, jolloin kynnys väkivaltaisuuteen on matala.
  • Ei voida liikaa korostaa, kuinka tärkeää lapselle on turvallinen syli ja emotionaalinen kiintymyssuhde ainakin yhteen aikuiseen.

Ylpeyden pelosta tähtikulttiin

  • Nykytodellisuus on hektinen, mutta lapsen kehitystä ei voi nopeuttaa. Minäkuvan ja tunteiden kehitys eivät tapahdu napista painaen. Naperon tietokonetaidoista ei voi päätellä, että hän olisi muilla alueilla aikuisten veroinen.
  • Eri aikoina on kasvatuksen filosofia vaihdellut. Vielä 40 vuotta sitten Suomessa harjoitettiin mustaa pedagogiikkaa. Lapselta piti ottaa luulot pois. Hyvän itsetunnon merkit käsitettiin perisynnin pilkahduksiksi, siis ylpeydeksi. Harrastettiin häpeärangaistuksia. Yhä on niin, että vanhempi väki pohtii kansallisella tasolla, mitä muut meistä ajattelevat.
  • Nyt on menty toiseen laitaan. Idols-tyyppinen tähtikultti rulettaa. Lapsi on olemassa vanhemmilleen erikoisosaajana. Vanhemmat kiidättävät pienokaisiaan harrastuksesta toiseen ja pienokaiset varmistavat stressinsä yökautisella tietokonepelaamisella. Sinkkonen näkee näissä ilmiöissä uudentyyppisen narsistisuuden ja selityksen sille, että lasten levottomuuden lisääntyminen on totta.

Ohjastusta satujen ja leikin maailmaan

  • Sinkkonen liputtaa klassisten satujen puolesta. Satujen hyvyyden ja pahuuden välillä ero, joka kehittää moraalitajua. Aikuisen kuuluu antaa alkuyllyke leikin maailmaan. Sen jälkeen lapsi osaa itse kehittää tarinoita yksinkertaistenkin lelujen avulla. Vanhempien ei pidä tuppautua leikkiin eikä kiikuttaa siihen elektronisia hirviöitä.
  • Mielikuvitus kehittää minuutta. Vahva minuus suojelee peli-, päihde- ja ihmissuhderiippuvuuksilta. Kasvuvuosina lapsen itsetunto ailahtelee rajusti. Vanhemmat voivat tukea tai tuhota sitä. Rakkaus ja rajat -ajattelu on kiistattomasti hyvä asia.

11 kommenttia . Avainsanat: perhe, lapset, nuoret, hyvinvointi

Lasinpuhallusartesaaneja ja korunvalmistusta -Opiskelua Pirkanmaalla

Torstai 14.4.2011 klo 6.12 - Riitta Haapala,ehdokas nro 57, KD,Pirkanmaa

Kävin vaalireissullani Kihniön Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskeluyksikössä. Opiskelijat opiskelevat siellä tunnollisen innokkaasti taidealojen erikoisammatteihin.

Lasityöntekijän tyttärenä koulutus oli mielenkiintoista nähdä. Isäpuoleni Pertti oli lasinpuhaltaja ja äiti-Hannele Iittalan lasitehtaan kuumakatkaisija/laadunvalvojana melkein 40 vuotta. Ja kun olen ammatillinen opettaja, ja kuulun OAJ Pirkanmaan hallitukseen (8100 Pirkanmaan opea mukana) on hyväksi nähdä eri oppilaitosten toimintaa Pirkanmaalla.

Sain tietää, että lasinpuhallusartesaaniksi opiskeleville tutuksi tulevat lasinpuhalluksen perus- ja erikoistekniikat. Tältä linjalta pääsee sisälle harvinaiseen ja kiehtovaan alaan...

Tutkinnon suorittaneet voivat toimia mm. itsenäisinä yrittäjinä, alan yritysten palveluksessa, opetustehtävissä tai vapaina taiteilijoina. Koulutus tarjoaa myös hyvän pohjan jatko-opinnoille.

Koulutusalana Kihniössä on myös korujen suunnittelu- ja valmistus. Keskeisenä materiaalina korunvalmistuksessa käytetään lasia monissa eri muodoissa. Lasin lisäksi opitaan monipuolisesti muidenkin materiaalien käyttöä korujen valmistuksessa. Koko koulutuksen ajan huomioidaan kaikki ne seikat, miten tuotteesta muodostuu laadukas myyntituotekokonaisuus.

Opinnot sisältävät työssä oppimista, jonka voi suorittaa alan yrityksissä tai osallistumalla osuuskuntatoimintaan. Työssä oppimisen aikana oppilas voi myös kehittää omaa yritystoimintaa.

Yleistä infoa:

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on valtakunnallinen kulttuurialan oppilaitos, joka on profiloitunut erikoisalojen kouluttajaksi. Oppilaitoksen ammattialoista asesepäntyö, harmonikanrakennus ja kielisoitinrakennus ovat sellaisia, joita ei Suomen muissa oppilaitoksissa ole. Muita harvinaisia erikoisaloja oppilaitoksessa ovat graafinen suunnittelu, lasinpuhallus, mallinrakennus, ohjaustoiminta sekä taide- ja sisustuslasi. Oppilaitos on ollut monimuotoisen ja joustavan koulutusrakenteen edelläkävijä, myös projektitoiminta on monipuolista ja valtakunnallisesti tunnustettua. IKATA on osa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymää.

On ilo esitellä tämän oppilaitoksen toimintaa vaikka näin informoivan blogin kautta…

1 kommentti . Avainsanat: opiskelu, taideala, yrittäjyys

"Sanotaan, ettei nykyajan ihminen ymmärrä vanhanaikaista sanomaa. Voi olla, että nykyajan ihminen ei ymmärrä, mutta nykyajan ihmisen sydän ymmärtää ja maistaa, missä on Golgatan leipä, sanoo evankelista Hilja Aaltonen, 102."

Keskiviikko 13.4.2011 klo 10.57 - Riitta Haapala,ehdokas nro 57, KD,Pirkanmaa

Löysin Hilja Aaltosen haastattelun netistä (11.5.10, kirj.Samuli Pörsti)

Tämä sanoma,haastattelu kulkee tämänkin päivän aiheissa. Tampereen vaalikojulla tapaamani nääntyneet ja  rääkkääntyneet ihmiset saavat uskomaan tähän viestiin...

Hiljan sanoista: "Aaltonen tunnustaa pelkäävänsä, että tarvitsemme kansakuntana vielä vaikeat ajat. Aineellinen hyvä on paaduttanut suomalaiset. Kun sota-aikana perunankuoret olivat suurta herkkua, nyt meillä on autot, osakkeet ja etelänmatkat – mutta kasvava tyytymättömyys sisimmässä.

Yltäkylläisyys on auttanut meitä pakenemaan Jumalaa. Samaan aikaan olemme penseitä jakamaan paljostamme niille, joilla ei ole mitään.

– Pyhän Hengen pilvi on yhä Suomen päällä, mutta jokin pidättää. Pakkasyö on käynyt vainion ylle joka kirkossa.

– Kyllä sydämet janoavat nytkin. Mutta nykypäivän ihminenkin kaipaisi yksinkertaista, vanhanaikaista,kyynelten keskeltä julistettua veren sanomaa: "Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä."

– Ei rääkätty ihminen, joka on nääntymässä taakkojensa alle, tule autetuksi, ellei saarnatuoleista kuulu tämä ristin sovintosaarna.

Aaltosen mukaan pappien pitäisi ennen saarnatuoliin menemistä viipyä Jumalan edessä polvillaan kysymässä, mitä pitäisi puhua.

– Silloin, kun pappi on ollut Jumalan edessä kasvoillaan niin kauan, että kuullut Jumalalta sanoman – silloin sydämet ymmärtävät ja ihmiset saavat vastauksen kysymyksiinsä. Kirkosta lähdetään kyynelin.

Kun Pyhän Hengen tuuli alkaa puhaltaa, se kokoaa yhteen koko Jumalan lauman. Elävässä uskossa ei ole minkään kirkon leimaa – vain Golgatan leima, Hilja Aaltonen sanoo.

– Minä odotan vanhanaikaista herätystä. Odotan, että se alkaisi isosta kirkosta. Ei hurmosliikkeenä, vaan hiljaisena ja jykevänä, Jumalan Sanan mukaisena. Silloin sairas paranee kesken evankeliumin saarnan. Näemme ihmeitä.

– Silloin kun saarnatuoli syttyy, kirkko on tulessa."

1 kommentti . Avainsanat: usko, toivo

Nuoren hätähuuto kavereistaan -Epätoivoa Koskikeskuksessa?

Sunnuntai 10.4.2011 klo 9.41 - Riitta Haapala,ehdokas nro 57, KD,Pirkanmaa

Vaalikojuilla kuultua Nuori neito 17v. kertoi hätähuutonsa nuorten ystäviensä puolesta seuraavan sisällön tapaisesti:"Miksi kukaan ei välitä? Tiedätkö,että Koskikeskuksessa on paljon nuoria, jotka viettää aikaansa...koko viikonlopun Koskikeskuksessa. Monet heistä on humalassa, tai ne juo siellä, ja ovat alaikäisiä. Ne riehuu siellä keskenään, kukaan ei pysty asialle mitään. Niitä nuoria kokoontuu aina vaan enemmän sinne muiltakin paikkakunnilta.Ja mä oon huolissni niitten nuorten elämästä,kun niillä ei mitään muuta oo.Ja harmittaa asiakkaiden ja kauppiaidenkin puolesta,että se vaikuttaa Koskikeskuksen maineeseen ja viihtyvyyteen.Eikö kukaan voi asialle mitään?"  "Joo,olen vasta 17 vuotta, tulin näille vaalikopeille puhumaan nuorten asioista. Aion itse politiikkaan mukaan, ja katselen minne lähden mukaan.Odotan oikein, että pääsen äänestämään ja vaikuttamaan nuorten asemaan. Ne on niin hukassa...ja mulla on nuorena niin huoli niistä..." Samaan aikaan omat 16v. poikamme saapuivat elokuvista vaalikopeille, ja lähdimme porukalla kotin. Jäin miettimään tämän nuoren naisen sanoja...

1 kommentti . Avainsanat: nuoret, hyvinvointi , terveys

Kun mieli murtuu, kuka hoitaa? Pahoinvointi lisääntyy, poliisiko avuksi?

Tiistai 5.4.2011 klo 21.32 - Riitta Haapala, Kansanedustajaehdokas nro. 57, Pirkanmaa, KD

1 § Poliisin tehtävä

Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.

Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. (19.1.2001/21)”  Vaiko tämä?

”30 § Poliisin toimintavelvollisuus
Tavatessaan henkilön, joka todennäköisesti voidaan määrätä hoitoon hänen tahdostaan riippumatta, tai saatuaan tietää tällaisesta henkilöstä, poliisin on ilmoitettava asiasta terveyskeskukseen…”

Pahoinvoinnin lisääntyessä yhä useammin poliisin työ on lisääntynyt mielenterveyden häiriöiden parissa. Osa mielenterveysongelmaisia, jotka saattavat olla myös itsemurha-aikeissa, he työllistävät poliisia yhä enemmän. Kun mieli järkkyy, tukea tarvitaan ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi ja seuraukset näkyvät - esimerkiksi väkivaltatilastoissa tai itsetuhoisesti.  Kun ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on riittämätöntä (säästetään), ja avohoito yleistyy, se näkyy nyt myös poliisivoimien uudenlaisessa, lisääntyneessä työnkuvassa.

On erittäin tärkeää, että Kaivanto säilytetään. Avopalvelujärjestelmä ei voi palvella monimuotoista mielenterveyden kuntoutujajoukkoa. Myöskään avohoidon järjestelmä kuntoutusmuodoiltaan ei ole yhtä tutkittua ja tehokasta kuin Kaivannon monipuolinen palvelutarjonta. Etenkin päihdepsykiatrian vaativa hoito Kaivannossa on omaa luokkaansa, jota on vaikea siirtää avopuolelle tai toisenlaiseen yksikköön.

Savon Sanomat kirjoittikin jo 2008, nähden kauemmaksi seuraavasti:” Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa valmisteleva työryhmä aikoo ehdottaa psykiatrian osastojen sijoittamista yleissairaaloiden yhteyteen. Psykiatrian laitospaikkojen alasajo jatkuu Suomessa. Tavoitteena on, että paikkoja olisi lähivuosina enää 3 000, kun niitä on nyt noin 4 600.

Mieli 2009 -työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että kansainvälisessä vertailussa Suomessa on laitospaikkoja edelleen reippaasti. Työryhmä painottaa avohoitopalvelujen kehittämistä.”

Mutta jättääkö psykiatrinen avohoito heidät omilleen, nämä mielet murtuneet?

-Riitta Haapala, Kansanedustajaehdokas nro. 57, Pirkanmaa, KD-

1 kommentti . Avainsanat: mielenterveys, turvallisuus, oikeuslaitos

Vastuu vapaaehtoisille?-Köyhyyden vastaisesta vuodesta 2010 vapaaehtoistyön teemaan 2011

Maanantai 21.3.2011 klo 22.59 - Riitta Haapala, KD

"Euroopan Unionin köyhyyden vastainen teemavuosi 2010 on historiaa ja on siirrytty viettämään vapaaehtoistyön teemavuotta 2011. Sinänsä asia on hyvä,ettei nyt vain huudeta jälleen kerran vapaaehtoisia kentälle pelastamaan maailmaa sen suurista ongelmista. Meillä kotoisessa Suomessa on jo vuosia ollut havaittavissa vastuun sysäämistä vaikeimmista asiakkaista vapaaehtoisille. Siis hyvinvointivaltion vastuu on ollut karkaamassa. Hyvä asia voikin kääntyä karhunpalvelukseksi tärkeälle asialle – toivotaan, että tältä vältytään! Tämä kriittinen näkemys siksi, ettei innostuttaisi asioissa liikaa ja otettaisi sellaista sivuvirkaa, joka koituukin vapaaehtoisten voimavarat kuluttavaksi kivirekien vetämiseksi", kirjoittaa Heikki Kemppainen aiheesta.

Kannattaa tutustua Heikin kirjoitukseen uutisissani paremmin näillä www-sivuillani. On hyvinkirjoitettua pohdintaa aiheesta.

Tehdään vapaaehtoistyötä. Se voimaannuttaa, virkistää, tuo sydämiä yhteen, tekee tarpeelliseksi jokaisen talkoolaisen.

Muistetaan silti, että myös yhteiskuntamme on kannettava kansalaisistaan vastuuta. Missä teemmekin päätöksiä, puhutaan hyvää vapaaehtoistyön puolesta. Vaikutetaan niin, että vapaaehtoistyötä on mahdollista tehdä -takoudellisilla avustuksilla yms. On kaikken vastuulla, miten huominen kantaa...

 

  

  

.

1 kommentti . Avainsanat: auttaminen, vapaaehtoistyö

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa

Sunnuntai 27.2.2011 klo 15.00 - Riitta Haapala, Pirkanmaan kansanedustajaehdokas

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. Näin Matteus kirjoittaa(Matt.10:8) jakamisesta, antamisesta. Niinpä...kaikki elämässämme ovat Jumalalta saatuja, koko elämä on lahja meille. Emme omista mitään, emme edes elämäämme, vaan kaikki on loppujen lopuksi Jumalan hallinnassa.

Jumalan mielenmukaista on antaa antaa omasta hyvillä mielin. Hän on itse hyvä ja antelias. Kun annat omasta, se siunaus annetusta tulee monenkertaisesti Sinulle takaisin. Näin ihmeellisiä olen itse kokenut lähiaikoina. Meidän on hyvä jakaa omastamme ja olla anteliaita. Laitetaan hyvä kiertämään. Kuunnellaan lähimmäistä...niitä on, jotka välillä tarvitsevat apuamme.

1 kommentti . Avainsanat: elämä, usko

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Riitta Haapala 188 Pirkanmaa. Toiveita työstä, koulutuksen nostosta, turvallisuudesta ja terveydestä #sunnanmuutos (10.03.2023)
Olen koulutukseltani varhaiskasvatuksen opettaja, ammatillinen opettaja, AmO, KD Naisten 1.varapuheenjohtaja, KD Pirkanmaan toiminnanjohtaja, Tampereen ensi -ja..

31.05.2021  Kasvata hyvä ihminen
03.04.2019  Psykiatriset sairaanhoitajat aloittivat työnsä Turun kouluissa ? ongelmiin halutaan puuttua nopeasti
14.03.2018  Opetusministeri jyrähtää: Lastentarhanopettajan palkat?