Kasvata hyvä ihminen

Lasta ei saa typistää miksikään tulevaisuusosaajaksi. Lapsi on kokonainen ihminen, jolla on järki, tunteet ja oma tahto. Lapset kypsyvät eri aikaan, ja heillä on erilaisia taipumuksia. Jokaisen lapsen on saatava olla lapsi, jonka päälle ei kasata paineita.

Kaiken oppimisen ja kasvamisen pohjana on turvallisuuden tunne. Se, että lapsi ja nuori voi tuntea olevansa hyväksytty ja turvassa ja että hänellä on kavereita. Paineita ja kilpailua lisäävä ilmapiiri ei edistä sitä.

Opetusministeriö julkisti syksyllä selvityksen, joka kertoo, että nykyiset lukiolaiset ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on stressaantuneempi kuin vanhempansa. Koulu-uupumus on lisääntynyt, ja lukiota käyvistä tytöistä lähes viidennes on voimakkaasti uupuneita. Yliopistossa osa opiskelijoista on loppuun palaneita jo alkuvaiheessa.

Kasvata hyvä ihminen.

Koskaan ei saisi hämärtyä, että on paljon tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas. Se lähtee kotikasvatuksesta ja jatkuu koulussa. Koulu ei ole pelkkää oppimista vaan myös yhdessä kasvamista.

Hyväksi ihmiseksi kasvamiseen liittyy toisten huomioon ottaminen, ystävällisyys, reiluus ja kyky iloita omasta ja muiden puolesta. Kun lasten ja nuorten päälle kasataan lisää paineita, on yhä vaikeampaa kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi.
Näe lapsen lahjat.
Kaikilla lapsilla on lahjoja, ja ne pitäisi nähdä.

On yksipuolista, että matemaattista ja teknistä lahjakkuutta korostetaan koulussa voimakkaasti. Yhtä arvokasta on vaikkapa taiteellinen tai sosiaalinen lahjakkuus.

kirjoittaja: Kari Uusikylä