Opetusministeri jyrähtää: Lastentarhanopettajan palkat?

Share |
14.03.2018

Opetusministeri Grahn-Laasonen tiukkana pk-seudun kunnille: ”Kertokaa totuus palkoista”

Markku Huusko

Luotu: 

7.3.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) patistaa kunta-alaa selvittämään palkkaväitteiden todenperäisyyden.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vaatii pääkaupunkiseudun kuntia kertomaan totuuden siitä, onko niillä sopimuksia lastentarhanopettajien palkkatasoa koskien. Hän sanoo Uuden Suomen haastattelussa, että asia pitää selvittää huolellisesti.

Yle Uutiset kertoi maanantaina, että Helsinki, Espoo ja Vantaa olisivat sopineet epävirallisesti, että ne eivät kilpaile lastentarhanopettajien saamisessa keskenään palkoilla. Opettajien ammattijärjestö OAJ suuttui asiasta puhuen kuntien muodostamasta ”kartellista” ja vaati kunta-alan työnantajajärjestöä selvittämään väitteet.

Ministeri Grahn-Laasonen patistaa OAJ:n tavoin kunta-alaa selvittämään väitteiden todenperäisyyden.

Mitä tästä ajattelee ministeri, ovatko lastentarhanopettajien palkat oikealla tasolla työn vaativuuteen nähden?

–Valtio ei neuvottele palkkoja, se on työmarkkinaosapuolten tehtävä. Siksi suoraan palkkojen kommentoiminen ei opetusministerille kuulu, mutta näen tuossa paljon sitä, että Suomessa varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajien työtä on aliarvostettu pitkään.

Hänen mukaansa varhaiskasvatuksen arvostus ja merkitys on noussut vasta viime vuosina.

–On alettu ymmärtää, että se on korkeasti koulutettujen ihmisten tekemää vaativaa työtä, jolla on laaja vaikuttavuus. Tutkimukset osoittaa sen, että varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto. Se ehkäisee syrjäytymistä ja tasaa lasten kotitaustaeroja, ja tukee lapsen kasvua ja kehitystä, Grahn-Laasonen toteaa.

Varhaiskasvatuksessa neljää alle kolmevuotiasta lasta kohti pitäisi olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö ja 3–5-vuotiaissa kahdeksaa kohti vastaavasti yksi. Ministerin mukaan tästä on lipsuttu.

–Suurin ongelma ryhmäkokoihin liittyen on se, että näitä säädöksiä on noudatettu joissain kunnissa heikosti, eli ei ole toisin sanoen noudatettu lakia. Meille on tullut paljon viestejä siitä.

Sijaisia ei ole pystytty hankkimaan ja päiväkoteihin on ongelmia saada työntekijöitä varsinkin pääkaupunkiseudulla. Koulutetuista ihmisistä on ollut pulaa.

Grahn-Laasonen mukaan tällä hallituskaudella on nostettu kaksi kertaa lastentarhanopettajaksi opiskelevien sisäänottomäärää yliopistoissa. Viime kehysriihessä hallitus päätti 28 miljoonan euron lisäpanostuksesta lastentarhanopettakoulutukseen.

–Sisäänottoja lisättiin tuhannella lastentarhanopettajalla lähivuosien aikana, opetusministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Myös varhaiskasvatuslakia on uusittu pitkin matkaa, ja siitä on uusi versio lausunnoilla. Tällä kertaa painopiste on nimenomaan henkilökunnan koulutuksessa, jonka tasoa nostetaan.

Koulutustason nostaminen aiotaan opetusministeriön mukaan saavuttaa kahdella toimenpiteellä: määrittelemällä ammattinimikkeet ja -kelpoisuudet sekä säätämällä uudella tavalla henkilöstön rakenteesta.

Muutos tarkoittaisi, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Nykyään korkeakoulutettujen osalta vaatimus on yksi kolmesta.

Henkilöt: 

Sanni Grahn-Laasonen

Muut asiasanat: 

Yhteiskunta, Politiikka, Kotimaa, Päiväkodit, päiväkoti, Varhaiskasvatus

14.03.2018Opetusministeri jyrähtää: Lastentarhanopettajan palkat?
17.02.2018Lastentarhanopettaja ei aio enää palata päiväkotiin: "En halua työskennellä sellaisissa olosuhteissa, missä ne tärkeimmät eli lapsetkin kärsivät"
08.04.2017Muista äänestää!- Blogi
26.03.2017Kuntalaisen pieni opas: Mistä kunta päättää jatkossa?
26.03.2017Kari Uusikylä Kertokaa terveiset Juha Sipilälle
07.02.2017Tavoitteena lapsiystävällinen kunta
15.04.2015Poliisin palveluja uhkaa romahdus
24.02.2015Aselupakäytäntö uusiksi- lisää turvallisuutta, vähemmän byrokratiaa
12.02.2015Hallinnan tunne elämästä yhteydessä mielenterveyteen
08.02.2015Rohkeus

Siirry arkistoon »