Köyhyys aiheuttaa osattomuutta ? Ajatukset kerätty Teemavuodesta 2010 mietittäväksemme. Eli mitä olisi tehtävä seuraavaksi?Perjantai 4.2.2011 klo 6:03 - Riitta Haapala, Kansanedustajaehdokas 2011, Pirkanmaa. Vuosi 2010 on ollut Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Sen aikana on herätelty poliittista keskustelua, saatu tietoa lupaavista toimintatavoista, nostettu esiin uusia näkökulmia ja kyseenalaistettu niin totuttuja käsityksiä kuin virheellisiä mielikuviakin. Ja tekemistä riittää: esimerkiksi viime vuonna toimeentulotukea sai jo yli satatuhatta alle 30-vuotiasta aikuista kun vuotta aikaisemmin heitä oli ollut yli 40 000 vähemmän. Vaikuta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen!Teemavuoden aikana on pidetty aiheesta ääntä, meluttu ja muistutettu päättäjiä asiasta, haastettu köyhyystalkoisiin sekä kuultu ja kuunneltu köyhyydessä eläviä. Aihetta on tutkittu, ja on tehty koko joukko isoja ja pieniä tekoja. Mutta entäs nyt – mitä olisi tehtävä seuraavaksi? Faktaa:Joka kuudes EU:n kansalainen elää köyhyysrajan alapuolella Noin 80 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista eli joka kuudes elää köyhyysrajan alapuolella. Syyskuussa 2009 tehdyssä eurobarometrikyselyssä peräti 73 prosenttia eurooppalaisista piti köyhyyttä kansallisena ongelmana ja 89 prosenttia vaati oman maansa hallitukselta nopeita toimia ongelmaan tarttumiseksi. Suomessa tuloerot ovat kasvussa Suomessa pienituloisiin kuului vuonna 2007 yli 700 000 eli 13,5 prosenttia väestöstä. Vaikka Suomea voi edelleen pitää melko pienten tuloerojen maana, kehityksen suunta on viime vuosina ollut toinen. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Köyhyydellä on monet kasvotTäältä tullaan elämä – köyhä lapsuus Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Jos köyhyys on sitä, että perheen käytettävissä olevilla tuloilla ei voi elää yleisesti hyväksytyllä tavalla, on tilanne lapsille kohtuuton. Jos synnyt köyhään perheeseen, kuinka kaukana on unelmasi? Välillä köyhä Moni meistä on välillä köyhä. Köyhyys ja huono-osaisuus eivät ole yksilön ominaisuuksia, vaan monen tekijän summa. Pätkä- ja osa-aikatyöt tai opiskelu eivät välttämättä takaa kohtuullista toimeentuloa. Köyhänä koko elämä Jos henkilö ei vammansa tai sairautensa vuoksi työllisty koskaan, hän elää usein köyhänä koko elämänsä. Sosiaaliturvan tasolla on väliä. Köyhästä ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävästä tulee helposti osaton ja ulkopuolinen. Unohdetut yksineläjät Yhä useampi elää yksin. Yksin asuminen on köyhyysriski. Kaksi kolmasosaa toimeentulotuen saajista on yksin eläviä. Sairas köyhyys Pitkäaikainen sairaus on merkittävä köyhyysriski. Huolimatta parantuneesta kansanterveydestä, yhteiskunnallisella asemalla on merkitystä terveydelle. Sosiaalisista ja taloudellisista syistä juontuvat terveyserot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret. Kyydistä pudotetut ja vauhdista jääneet Suomi on aina ollut erojen ja jakojen maa. On alueita ja alueita: toisille eivät kaikki mahdu ja toiset tyhjenevät. Pitkään erot tasoittuivat, mutta nyt ne taas kasvavat. Elämä ei ole reilua eikä työtä ja hyvinvointia riitä kaikille. Osa putoaa jo koulussa. Meillä on aivan liian monta nuorta, joilla ei ole työtä eikä ammattia. Kainot köyhät Kansaneläkkeen varassa elävät ikääntyneet ovat usein kainoja köyhiä, maan hiljaisia. Monet heistä ovat yksineläviä naisia. Varaton vanhuus lisää osattomuutta… kodistakin voi tulla loukku. Tehtävä Suomelle – eriarvoistuminen pysäytettävä! |
3 kommenttia . Avainsanat: köyhyys, syrjäytyminen |
RIITTA HAAPALA