Pettävällä jäällä

Sunnuntai 8.2.2015 klo 14:52 - Riitta Haapala

Kirjoitan unestani, jonka näin viime yönä. Se oli ensin aamulla minulle kuin muutkin unet, mutta sitten mietin, mitä oikein olinkaan katsellut...Koskaan en ole mitään ihmeempiä unia nähnyt, jotta siksi nyt tätä tässä tuumailen...

Näin unta, että olimme järven/meren rannalla, jäät olivat lähdöllään, ministeri Päivi ja Sari Essayah huutelivat/varoittelivat pettävästä jäästä, ja me muu porukka ei uskallettu lähteä heikon näköiselle jäälle. Sitten osa kuitenkin lähti ja upposi kainaloihin asti. Osa ui jääkylmässä vedessä vastarannalle päin...

Toisessa unessa Sari Essayahin piti päättää, kirjoittaako paperin A vai B alle, meillä ympärillä olevilla väellä vahva ajatus B-sopimuksesta, joka olisi eu-vastaisempi päätös tms. Jumalan mieleisempi ratkaisu... Ei ollut B kuten ehdotus A, joka niin hieno ja upea tarjous/päätös... Sari meinasi kirjoittaa A-ehdotuksen, mutta käskikin meidän kaikkien mennä rukoilemaan allekirjoituksen puolesta...Minä rukoilin alakerrassa (oli kuin linnan kappeli tms.). Olin rauhallinen, tyyni, mutta huusin tai rukoilin kuuluvalla äänellä, lupasin kuuliaisuutta vilpittömästi, Jumalan puoleen rukoillen. Käännyin rukoilessani eri suuntiin ; pohjoinen, itä, etelä, länsi... Osa meistä kansasta rukoili maatasolla, kuin suuren kaupungin, sen katujen varsilla... Toivoa siinä unessa oli, ja jotenkin helppo, vapaa olla siinä yhteisessä huokauksessa, rukouksessamme maamme asioiden puolesta.

Mikä mahtaa ollakkaan unen tarkoitus? Oliko vain unennäkijän omaa pohdintaa, ihmettelyä maailmanmenosta unessaan?  Saa kommentoida ja poistaa...

Ajatuksia nyt, näin vapaana sunnuntaipäivänä herännyt : Puolue joka ei kulje pettävällä jäällä...

Vai VIESTI ROHKAISUKSI Rohkeille, erilaisille, halveksituillekkin. Ollaan erilaisia, omia itsejämme uskovinakin, teeskentelemättömiä, toisista välittäviä.... Sillä vahva, rohkea, kuuliainen maamme porukka voi vielä viedä asioita hyvään suuntaan. Olemme tärkeiden haasteiden edessä jatkuvasti, joten rukoustukea maasamme tarvitaan!

Taivaasta tulevaa viisautta ja rohkeutta kaikille, jokaisen puolueen päättäjälle!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rohkeus, kuuliaisuus, erilaisuus, suvaitsevaisuus, usko, toivo

"Sanotaan, ettei nykyajan ihminen ymmärrä vanhanaikaista sanomaa. Voi olla, että nykyajan ihminen ei ymmärrä, mutta nykyajan ihmisen sydän ymmärtää ja maistaa, missä on Golgatan leipä, sanoo evankelista Hilja Aaltonen, 102."

Keskiviikko 13.4.2011 klo 10:57 - Riitta Haapala,ehdokas nro 57, KD,Pirkanmaa

Löysin Hilja Aaltosen haastattelun netistä (11.5.10, kirj.Samuli Pörsti)

Tämä sanoma,haastattelu kulkee tämänkin päivän aiheissa. Tampereen vaalikojulla tapaamani nääntyneet ja  rääkkääntyneet ihmiset saavat uskomaan tähän viestiin...

Hiljan sanoista: "Aaltonen tunnustaa pelkäävänsä, että tarvitsemme kansakuntana vielä vaikeat ajat. Aineellinen hyvä on paaduttanut suomalaiset. Kun sota-aikana perunankuoret olivat suurta herkkua, nyt meillä on autot, osakkeet ja etelänmatkat – mutta kasvava tyytymättömyys sisimmässä.

Yltäkylläisyys on auttanut meitä pakenemaan Jumalaa. Samaan aikaan olemme penseitä jakamaan paljostamme niille, joilla ei ole mitään.

– Pyhän Hengen pilvi on yhä Suomen päällä, mutta jokin pidättää. Pakkasyö on käynyt vainion ylle joka kirkossa.

– Kyllä sydämet janoavat nytkin. Mutta nykypäivän ihminenkin kaipaisi yksinkertaista, vanhanaikaista,kyynelten keskeltä julistettua veren sanomaa: "Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä."

– Ei rääkätty ihminen, joka on nääntymässä taakkojensa alle, tule autetuksi, ellei saarnatuoleista kuulu tämä ristin sovintosaarna.

Aaltosen mukaan pappien pitäisi ennen saarnatuoliin menemistä viipyä Jumalan edessä polvillaan kysymässä, mitä pitäisi puhua.

– Silloin, kun pappi on ollut Jumalan edessä kasvoillaan niin kauan, että kuullut Jumalalta sanoman – silloin sydämet ymmärtävät ja ihmiset saavat vastauksen kysymyksiinsä. Kirkosta lähdetään kyynelin.

Kun Pyhän Hengen tuuli alkaa puhaltaa, se kokoaa yhteen koko Jumalan lauman. Elävässä uskossa ei ole minkään kirkon leimaa – vain Golgatan leima, Hilja Aaltonen sanoo.

– Minä odotan vanhanaikaista herätystä. Odotan, että se alkaisi isosta kirkosta. Ei hurmosliikkeenä, vaan hiljaisena ja jykevänä, Jumalan Sanan mukaisena. Silloin sairas paranee kesken evankeliumin saarnan. Näemme ihmeitä.

– Silloin kun saarnatuoli syttyy, kirkko on tulessa."

1 kommentti . Avainsanat: usko, toivo

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa

Sunnuntai 27.2.2011 klo 15:00 - Riitta Haapala, Pirkanmaan kansanedustajaehdokas

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. Näin Matteus kirjoittaa(Matt.10:8) jakamisesta, antamisesta. Niinpä...kaikki elämässämme ovat Jumalalta saatuja, koko elämä on lahja meille. Emme omista mitään, emme edes elämäämme, vaan kaikki on loppujen lopuksi Jumalan hallinnassa.

Jumalan mielenmukaista on antaa antaa omasta hyvillä mielin. Hän on itse hyvä ja antelias. Kun annat omasta, se siunaus annetusta tulee monenkertaisesti Sinulle takaisin. Näin ihmeellisiä olen itse kokenut lähiaikoina. Meidän on hyvä jakaa omastamme ja olla anteliaita. Laitetaan hyvä kiertämään. Kuunnellaan lähimmäistä...niitä on, jotka välillä tarvitsevat apuamme.

1 kommentti . Avainsanat: elämä, usko

Rohkaisua osa 2. 2.1.11

Sunnuntai 2.1.2011 klo 23:10 - Riitta Haapala

Voiko suoremmin ja kauniimmin Jumala puhua lapsilleen. Jatkan edelleen eilisestä, itseäni ja muita rohkaisten näin 2.1.11.

Ensimmäinen Pietarin kirje 2

1. Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
2. ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
3. jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".
4. Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
5. ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
6. Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".
7. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
8. ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.
9. Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
10. te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut".
11. Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan,
12. ja vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.
13. Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin,
14. kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi;
15. sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä -
16. niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.
17. Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.
18. Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin.
19. Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.
20. Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.
21. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
22. joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut",
23. joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee,
24. joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut".
25. Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.

1 kommentti . Avainsanat: usko

Rohkaisua 1.1.2011

Lauantai 1.1.2011 klo 11:54 - Riitta Haapala

Pietarin ensimmäinen kirje 1:6-25 kertoo meille elävästä toivosta, joka on omistettu uskovalle. Me voimme riemuita ilolla tätä pelastusta. Vuoden ensimmäisenä päivänä 1.1.2011 haluan toivottaa sinulle lukija rohkaisua, iloa tulevaan:

6. Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,
7. että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
8. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,
9. sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.
10. Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta,
11. ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta.
12. Ja heille, koska he eivät palvelleet itseänsä, vaan teitä, ilmoitettiin se, mikä nyt on teille julistettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet; ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa.
13. Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.
14. Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte,
15. vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.
16. Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä".
17. Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,
18. tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,
19. vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
20. hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten,
21. jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan.
22. Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
23. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta

"Sillä kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen, ruoho kuivuu, kukkanen varisee,mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti."

25 Ja tämä on se sana, joka teille on ilosanomana julistettu.

3 kommenttia . Avainsanat: Usko

Katekismus kätköistä

Keskiviikko 10.11.2010 klo 6:18 - Riitta Haapala,KD

Tein siivousta lauantaina, kirjahyllyn pölyjä pyyhkiessä löysin katekismuksen. Se oli uskoni perusta, kun kävin rippikoulua. Toivottavasti se on osa opetusta vieläkin. Ainakin Katekismus löytyy  ev.lut-sivuilta edelleen. Tavallisena lukijana kirja tuntui pitkästäaikaan niin rohkaisevalta ja vahvisti siivoojan päivää.

KATEKISMUS, otteita Katekismuksesta

ENSIMMÄINEN LUKU
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ

 

 
Niin kuin perheenisän tulee teroittaa tämä yksinkertaisesti perhekunnalleen.

 

Ensimmäinen käsky

Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

Mitä se on?

Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua yksin häneen.

 

Toinen käsky

Älä lausu turhaan Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka lausuu turhaan hänen nimensä.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme hänen nimensä kautta toivota pahaa, vanno, taio, valehtele emmekä petä, vaan että me sitä kaikessa hädässä avuksi huudamme, rukoilemme, kiitämme ja ylistämme.

 

Kolmas käsky

Muista pyhittää lepopäivä.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme halveksi saarnaa ja Jumalan sanaa, vaan pidämme sen pyhänä, mielellämme sitä kuulemme ja opimme.

 

Neljäs käsky

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja eläisit kauan maan päällä.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme halveksi emmekä vihoita vanhempiamme tai hallitusväkeämme, vaan kunnioitamme ja palvelemme heitä. olemme heille kuuliaiset ja pidämme heitä rakkaina ja kalliina.

 

Viides käsky

Älä tapa.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme vahingoita lähimmäisemme elämää emmekä tuota hänelle kärsimystä, vaan autamme ja hoivaamme häntä kaikissa elämän tarpeissa.

 

Kuudes käsky

Älä tee huorin.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, että olemme puhtaat ja siveät ajatuksissa, sanoissa ja teoissa ja että kukin rakastaa ja kunnioittaa aviopuolisoaan.

 

Seitsemäs käsky

Älä varasta.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme anasta lähimmäiseltämme rahaa tai omaisuutta, emmekä saata sitä itsellemme petollisella kaupalla tai vääryydellä, vaan autamme häntä enentämään ja varjelemaan omaisuuttaan ja elatustaan.

 

Kahdeksas käsky

Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme valehtele lähimmäisestämme emmekä häntä petä, panettele tai saata huonoon maineeseen, vaan puolustamme häntä, ajattelemme ja puhumme hänestä hyvää ja käännämme kaiken parhain päin.

 

Yhdeksäs käsky

Älä himoitse lähimmäisesi kotia.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme petoksella tavoittele lähimmäisemme perintöä tai taloa, emmekä saata sitä itsellemme lain tai oikeuden varjolla, vaan autamme häntä, että hän saisi pitää omansa.

 

Kymmenes käsky

Älä himoitse lähimmäisesi aviopuolisoa, palvelijaa, karjaa äläkä mitään hänen omaansa.

Mitä se on?

Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme houkuttele, anasta emmekä vieroita lähimmäiseltämme aviopuolisoa, palvelusväkeä tai karjaa, vaan kehotamme ja vaadimme heitä pysymään asemassaan ja tekemään ahkerasti velvollisuutensa.

 

Mitä Jumala näistä kaikista käskyistä sanoo?

Hän sanoo näin:
Minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansiin polviin niille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.

Mitä se on?

Jumala uhkaa rangaista kaikkia niitä, jotka rikkovat nämä käskyt. Sen tähden meidän tulee pelätä Jumalan vihaa, niin ettemme riko näitä käskyjä. Mutta hän lupaa armonsa ja kaikkea hyvää kaikille, jotka pitävät nämä käskyt. Sen tähden meidän tulee rakastaa Jumalaa, turvata häneen ja mielellämme elää hänen käskyjensä mukaan.

 

Käskyt ilmaisevat, millä ehdoilla kaikkien on hyvä elää. Niihin sisältyvä rakkauden vaatimus tunnetaan kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa. Ihminen ymmärtää, että käskyissä on ilmaistuna elämän oma laki. Sekä käskyjen rikkomisen että niiden noudattamisen seuraukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin vain ihmiseen itseensä. Ne heijastuvat myös perheeseen ja yhteiskuntaan sukupolvesta toiseen.

Koska Jumala tahtoo ihmisille hyvää, hän vaatii ehdotonta rakkautta. Käskyt eivät ole vain elämänohje. Ne osoittavat, ettei kukaan meistä kykene täyttämään Jumalan vaatimusta, vaikka sydämemme tunnustaakin sen oikeaksi. Jokin meissä vastustaa Jumalan rakastavaa tahtoa. Hyvää tehdessämmekin etsimme omaa etuamme. Ellei meillä ole luottamusta Jumalaan, hyvyyden lähteeseen, huolehdimme ennen muuta omasta hyvinvoinnistamme. Silloin myös suhteet toisiin ihmisiin turmeltuvat.

Käskyt osoittavat meille, että elämämme tärkein ja perustavin asia on usko Jumalaan.

 Jumalan puhetta meille

Raamattu on kristittyjen pyhä kirja. Vanhassa ja Uudessa testamentissa kerrotaan Jumalan teoista ja hänen rakkaudestaan kaikkia ihmisiä kohtaan. Samoin kuin Kristuksessa myös Raamatussa inhimillinen ja jumalallinen ovat yhdistyneet toisiinsa. Raamatussa Jumala itse puhuu meille ihmisten kielellä.

Jumalan sanana Raamattu tutkii ja koettelee meitä paljastaen itsekkyytemme ja epäuskomme. Se näyttää peilin tavoin, millaisia todella olemme. Samalla se kääntää katseemme Vapahtajaan, joka on tehnyt puolestamme sen, mihin emme itse kykene. Kristus ja hänen rakkautensa meitä kohtaan on avain Raamatun ymmärtämiseen.

Koska emme voi rakentaa elämäämme omaan varaamme, meidän on yhä uudelleen turvauduttava Jumalan sanan lupauksiin. Kun luemme ja kuulemme Jumalan sanaa, Pyhä Henki sytyttää meihin uuden luottamuksen ja rohkeuden.

Elämme joka päivä Jumalan siunauksen varassa. Hänen hyvyytensä ja armonsa ympäröi meidät. Herra varjelee elämämme, vaikka emme hänen rakkautensa teitä aina tunnekaan. Hän antaa meille sisäisen rauhan, joka kantaa elämän rikkinäisyydenkin keskellä. Jumalan siunauksen turvissa voimme kerran myös kuolla.

Kun siunaamme toisiamme tai pyydämme siunausta itsellemme, voimme luottaa siihen, että kolmiyhteinen Jumala kääntyy meidän puoleemme ja on meidän kanssamme.

2 kommenttia . Avainsanat: usko

Hän pitää kädestäs kiinni

Keskiviikko 3.11.2010 klo 5:28 - Riitta Haapala, LM, LTO, kouluttaja

Hän Pitää Kädestäs Kiinni

Elämässäsi voi olla risteyskohta, jossa asiat tuntuvat mahdottomilta. Eräs ystäväni kirjoitti minulle suuresta menetyksestään eilen, jonka kautta itsetunto mureni ja haluaisi olla joku toinen, varmasti.

On tilanteita joissa en itsekkään ole nähnyt valoa, kuten eroni jälkeen, kun jäin pienen poikani kanssa yksin. Oli käsittämätöntä, että elämäni kääntyi silloin niin suureen murheeseen. Onneksi aika parantaa haavoja. Mutta jos olet vielä alussa, siinä mitä menetit, laitan nämä laulun sanat lohduksi Sinulle lukija:

Hän pitää kädestäs kiinni


Vaikka sä oisit joku toinen,
et täydellisempi olla vois.
Vaikka sä yksin jäit,
Hän pitää kädestäs kiinni.

Hän pitää, Hän pitää, Hän pitää kädestäs kiinni.

Vaikka sä menettäisit kaiken,
ei rikkautta oo suurempaa.
Sen sä saat ottaa vastaan
Hän pitää kädestäs kiinni.

Hän pitää, Hän pitää, Hän pitää kädestäs kiinni

Kauniit kasvot mä nään,
ne kuuluu sulle, ne kuuluu sulle,
joka oot niin rikki koska ihminen sanoo sen,
mikä Luojan luomasta on hyvää.
Kaikki Luojan luoma on hyvää.

Ihminen särkenyt on kaiken,
minkä täydelliseksi Herra loi.
Ihminen on paha.
Mut armossaan on meille kyllin.

Armossaan, armossaan, armossaan on meille kyllin.

Voit kuunella tämän: HB, Hän pitää kädestäs kiinni (You Tube), tai sivuiltani facebookissa.

1 kommentti . Avainsanat: usko