Ennaltaehkäisevää yhteistyötä, apua lastensuojeluun ajoissa

Tiistai 18.9.2012 klo 23:36 - Riitta Haapala, Kaupunginvaltuutettu, KD

Tämän hetken kauhusana on lastensuojelu, joka aiheuttaa kunnillemme merkittävästi kustannuksia. Kustannuksia ei voi, eikä saa välttää, jos asian tärkein kohde lapsi, tulee autetuksi. Perheiden suuria menetyksiä ei voi mitata millään rahalla tai mittarilla, ja siksikin aihetta on raskasta käsitellä.

Parhain keino olisi vähentää lastensuojelupalveluiden tarvetta tukemalla perheitä ajoissa. Ajoissa annettua tukea ovat ne ennaltaehkäisevät perhetyömuodot, jotka va­paut­tavat voi­ma­va­ro­ja ns.ras­kaa­mpaan las­ten­suo­je­lu­työ­hön. Parhaimmillaan kunnissa annettavaa ennaltaehkäisevää perheen tukea ovat neu­vo­lois­sa alkanut luottamuksellinen yhteistyö, joka jat­kuu var­hais­kas­va­tuk­sen kaut­ta kou­lui­hin asti. Ajoissa muodostettu matalankynnyksen perhetyömuodot ovat peruspalvelua, joihin kuntien kannattaa  taloudellisesti eniten panostaa. Myös valtion suurempi taloudellinen tuki ennaltaehkäisevään perhetyöhön olisi voimakas kannanotto, ja potku parempaan päin.

Lastensuojelua tulee myös kehittää monipuolisen uuden tutkimustiedon pohjalta, joka antaa perustaa sen menetelmien ja käytäntöjen kehittämiseen. Tämän uuden tutkimustiedon välittyminen päätöksentekijöille avaa tietoon pohjautuvaa keskustelua ja arviointia lastensuojelun kehittämisestä. Lastensuojelua onkin tarpeen kehittää sosiaalitoimen, ter­vey­den­hoi­don, varhaiskasvatuksen ja ope­tus­toi­men sekä kolmannen sektorin moniammatillisella yhteistyöllä.

Konkreettisesti  perhetyön ja lastensuojelun vaikuttavuutta kunnissa voidaan parantaa tarjoamalla lapsiperheille kotipalvelua, jolla voidaan tukea perheitä tilapäisissä väsymys- tai sairaustilanteissa, ja perheen kriisiytyminen voidaan estää.

Sosiaalityöntekijöille pitäisi luoda paremmat mahdollisuudet tehdä pitkäjänteistä asiakastyötä. Pitkäkestoisemmat työsuhteet mahdollistavat lastensuojelun piirissä olevien asiakasperheiden paremman tuntemisen, ja oikein kohdistetut tukitoimet. Tässä auttaisi myös sosiaalityöntekijöiden parempi palkkataso, joka toisi vetovoimaisuutta, sekä jaksavuutta vaativalle ja kuormittavalle sosiaalityön alalle.

Nyt tarvitaan hyviä ideoita meiltä kaikilta. Las­ten­suo­je­luasiat ovat nyt yhteiskuntamme keskiössä. Tällä alueella alkanut huolikeskustelu pitää muuttaa käytäntöön, jossa on mukana uusinta tutkimusta, laajempaa yhteistyötä, sekä taloudellisia resursseja lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseen.

1 kommentti . Avainsanat: lapsen ja perheen hyvinvointi, lastensuojelu

Turvallinen syli ja terve minäkuva lapsesta nuoruuteen...

Lauantai 16.4.2011 klo 14:26 - Riitta Haapala,ehdokas nro 57, KD,Pirkanmaa

Anna-Riikka 5v. kapuaa sänkyyn viereeni aamuaikaisella, ja sanoo."Katso äiti. Haluan nähdä sun kasvot. Kato mua silmiin..."

Lapsi haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi, olla olemassa vanhempiensa katseiden vahvistamisen kautta. Lapsen sylittely ja haliminen ei ole pikkujuttu lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja itsetuntemuksen kannalta. Silmiin katsominen on kuin laulu, jossa todetaan:"Sinut nähdä kun saan, ja nähdyksi tulla. Kaksi pelkonsa voittaa."(Juha Tapio).

Tätä ajatusta vahvistaakseni löysin myös hyvän kirjoituksen, jossa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen toteaa Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun-kirjansa sisältöjä. Kirja on kattava esitys lapsen perustarpeista.

Sinkkonen ei anna tarkkoja toimintaohjeita. Hän luottaa aikuisen kykyyn olla sensitiivinen ja reflektoiva, eli kykyyn olla lapsen kanssa vuorovaikutuksessa lapsen aaltopituudella. Toisaalta Sinkkonen toteaa, että kaikkien vauvojen elämään ei riittävän hyviä vanhempia riitä. Huostaanotto on joskus välttämätöntä.

Varhaiset traumat vahingoittavat aivoja

  • Psykoterapia perustuu uskoon tai toivoon, että absurdin ahdistuksen, pelkojen ja depression syyt on mahdollista selvittää. Sinkkosen mukaan terapioita tarvitaan, mutta valitettavasti joskus traumat ovat liian pahat. Aivojen kuvantamistutkimukset tuottavat nykyisin uutta tietoa. Patologinen vuorovaikutus näkyy aivoissa tuhoutuneina alueina.
  • Varhaiset turvattomuuden, pettymysten ja hylkäämisten kokemukset tuottavat vauvalle valtavan stressin ja vastoin perinteistä uskomusta lapsen stressinsietokyky on huonompi kuin aikuisen. Pitkäkestoinen stressi tuottaa vaikeita neurokemiallisia tiloja, jotka tuhoavat keskushermostoa. Aikanaan tämä näkyy muistin ja ajantajun heikkoutena, impulssiyliherkkyytenä ja aggressiivisuutena, jolloin kynnys väkivaltaisuuteen on matala.
  • Ei voida liikaa korostaa, kuinka tärkeää lapselle on turvallinen syli ja emotionaalinen kiintymyssuhde ainakin yhteen aikuiseen.

Ylpeyden pelosta tähtikulttiin

  • Nykytodellisuus on hektinen, mutta lapsen kehitystä ei voi nopeuttaa. Minäkuvan ja tunteiden kehitys eivät tapahdu napista painaen. Naperon tietokonetaidoista ei voi päätellä, että hän olisi muilla alueilla aikuisten veroinen.
  • Eri aikoina on kasvatuksen filosofia vaihdellut. Vielä 40 vuotta sitten Suomessa harjoitettiin mustaa pedagogiikkaa. Lapselta piti ottaa luulot pois. Hyvän itsetunnon merkit käsitettiin perisynnin pilkahduksiksi, siis ylpeydeksi. Harrastettiin häpeärangaistuksia. Yhä on niin, että vanhempi väki pohtii kansallisella tasolla, mitä muut meistä ajattelevat.
  • Nyt on menty toiseen laitaan. Idols-tyyppinen tähtikultti rulettaa. Lapsi on olemassa vanhemmilleen erikoisosaajana. Vanhemmat kiidättävät pienokaisiaan harrastuksesta toiseen ja pienokaiset varmistavat stressinsä yökautisella tietokonepelaamisella. Sinkkonen näkee näissä ilmiöissä uudentyyppisen narsistisuuden ja selityksen sille, että lasten levottomuuden lisääntyminen on totta.

Ohjastusta satujen ja leikin maailmaan

  • Sinkkonen liputtaa klassisten satujen puolesta. Satujen hyvyyden ja pahuuden välillä ero, joka kehittää moraalitajua. Aikuisen kuuluu antaa alkuyllyke leikin maailmaan. Sen jälkeen lapsi osaa itse kehittää tarinoita yksinkertaistenkin lelujen avulla. Vanhempien ei pidä tuppautua leikkiin eikä kiikuttaa siihen elektronisia hirviöitä.
  • Mielikuvitus kehittää minuutta. Vahva minuus suojelee peli-, päihde- ja ihmissuhderiippuvuuksilta. Kasvuvuosina lapsen itsetunto ailahtelee rajusti. Vanhemmat voivat tukea tai tuhota sitä. Rakkaus ja rajat -ajattelu on kiistattomasti hyvä asia.

3 kommenttia . Avainsanat: perhe, lapset, nuoret, hyvinvointi

Nuoren hätähuuto kavereistaan -Epätoivoa Koskikeskuksessa?

Sunnuntai 10.4.2011 klo 9:41 - Riitta Haapala,ehdokas nro 57, KD,Pirkanmaa

Vaalikojuilla kuultua Nuori neito 17v. kertoi hätähuutonsa nuorten ystäviensä puolesta seuraavan sisällön tapaisesti:"Miksi kukaan ei välitä? Tiedätkö,että Koskikeskuksessa on paljon nuoria, jotka viettää aikaansa...koko viikonlopun Koskikeskuksessa. Monet heistä on humalassa, tai ne juo siellä, ja ovat alaikäisiä. Ne riehuu siellä keskenään, kukaan ei pysty asialle mitään. Niitä nuoria kokoontuu aina vaan enemmän sinne muiltakin paikkakunnilta.Ja mä oon huolissni niitten nuorten elämästä,kun niillä ei mitään muuta oo.Ja harmittaa asiakkaiden ja kauppiaidenkin puolesta,että se vaikuttaa Koskikeskuksen maineeseen ja viihtyvyyteen.Eikö kukaan voi asialle mitään?"  "Joo,olen vasta 17 vuotta, tulin näille vaalikopeille puhumaan nuorten asioista. Aion itse politiikkaan mukaan, ja katselen minne lähden mukaan.Odotan oikein, että pääsen äänestämään ja vaikuttamaan nuorten asemaan. Ne on niin hukassa...ja mulla on nuorena niin huoli niistä..." Samaan aikaan omat 16v. poikamme saapuivat elokuvista vaalikopeille, ja lähdimme porukalla kotin. Jäin miettimään tämän nuoren naisen sanoja...

1 kommentti . Avainsanat: nuoret, hyvinvointi , terveys

On sitä turvallisuus, isän syli ...ajatuksia isästä

Keskiviikko 30.6.2010 klo 13:39 - Riitta Haapala

On sitä turvallisuus, isän syli ja hiljaisuus ...

Aamulla tyttäreni 4v.9kk. lauloi lastenlaulua, "mulla olla voi, mulla olla voi kotona isä, mulla olla voi isä verraton, kaikilla ei oo joiltakin puuttuu, on monilla kuitenkin isä verraton..." Meni hetki ja Anna-Riikkani kysyi: "Miks pitää olla isä?". Sitä sitten pohdittiin...löytyi monta syytä...ja oma isäkin on niin kiva, vaikka se tänään on töissä. Kävimme syvälliset keskustelut pienen viisaan ihmisen kanssa.

Palasin ajatukseen, kun kuuntelin äsken kesälomamusiikkina Hanna-Mari Heleniuksen laulua Syliin. Kävin sunnuntai-iltana isäni ja vaarin haudalla kukkia kastelemassa...mietin silloin su Reijo-isääni, lapsuutta, isän kauniita sanoja, kuinka tärkeä olin ollut hänelle. Myös isän isä Hattulan-vaari oli maailman paras vaari, lempeä huumorimies, joka löysi kaikkeen ratkaisut, opetti vihdantekoa ja lihasopparesepti oli mainio hänellä. Pikkusiskoni Varpu nauroi myös minulle eilen Hattulan-vaarin juttuja, kun olimme lasten kanssa uintiretkellä...Nyt he lepäävät vierekkäin, isä ja poika...Kiitos heille kaikesta.

Haikeudessa välillä, mutta myös jälleennäkemisen toivossa. Hanna-Marin laulun sanoihin tähän lopuksi...Syliin.

"Vieläkin pakenen isäni syliin kun ulkona viheltää tuuli. Huolet kun vyöryvät voimien yli, Hän itkuni murheeni kuuli. Isäni Taivaisen syli on suuri, ei siellä pelkoa ole. Lepoa ja huolenpitoa Hän tarjoaa lapsilleen.

On sitä turvallisuus, isän syli ja hiljasiuus. Jokainen henkäys Rakkautta kertoen sydän lyö sydäntä vasten. On sitä turvallisuus, isän sydän ja hiljaisuus, haavoja parantaa läheisyys taivainen. Hän isä on, Isä kaikkien."

3 kommenttia . Avainsanat: hyvinvointi

Uimahalli -ihmisten kohtauspaikka

Torstai 17.6.2010 klo 14:02 - Riitta Haapala, KD

Uimahalli -ihmisten kohtauspaikka

Lähdimme taas kerran perheen kanssa uimahalliin, tällä kertaa Nokian uimahallille, kun sinnepäin oli muutakin asiaa. Täytyy tunnustaa, että olemme Pirkanmaan kaikkien uimahallien ystäviä. Kivoja uintireissuja on tehty Valkeakoskella, Kangasalla sekä Tampereellakin.

Iloinen puheensorina täytti saunan. Suihkussa kiva täti kyseli tyttäreltäni uintikuulumisia... ja sitten tädit jatkoivat juttuaan terveysvinkeistä sekä hyvän ruuan merkityksestä. Altaalla me vanhemmat nauroimme lastemme vesileikkejä, juttua näytti riittävän  tuntemattomienkin ihmisten kesken. Tähän samaan iloiseen ilmiöön törmään hyvin usein uimahalleissa. Ainakin naistenpuolella ajatuksia vaihdetaan...

Mietinkin sitten kotimatkalla uimahallien merkityksellisyyttä ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Ei vain fyysistä kuntoa ja iloa, vaan myös psyykkistä hyvinvointia tarjoaa uimahallikulttuurimme.

On hyvä että uimahalleistamme pidetään huolta ja  uusiakin rakennetaan. Nyt kesän tullen uimahallit pitänee taukoa, mutta syksyn tullen käyttöprosentit nousevat toivottavasti yllätyslukemiin...

2 kommenttia . Avainsanat: hyvinvointi