Kaksi naista, kirjailijat Lilli Loiri-Seppä ja Monika Fagerholm kertoivat selviämistarinansa tänään julkaistavassa kirjassa. Molemmat ovat lopettaneet alkoholinjuonnin ja raitistuneet pysyvästi.

Kaksi naista, kirjailijat Lilli Loiri-Seppä ja Monika Fagerholm kertoivat selviämistarinansa tänään julkaistavassa kirjassa. Molemmat ovat lopettaneet alkoholinjuonnin ja raitistuneet pysyvästi.

Lomalta palaavat suomalaiset joutuvat jälleen pohtimaan alkoholinkäyttöään. Kirjailija Monika Fagerholm luopui alkoholista vasta pakon edessä. Kirjailija Lilli Loiri-Sepälle alkoholista luopuminen ei ollut suuri taistelu, se tuntui helpotukselta.

- Olin juonut yötä päivää pari viikkoa. Kello oli kolme yöllä, se oli päivän selvin hetkeni. Otin lehden ja yritin lukea, mutta en nähnyt enää tekstiä. Tiesin, että kuolen, että haluan lopettaa. Samalla tiesin, etten pystyisi siihen itse, aloittaisin juomisen taas aamulla uudelleen, kirjailija Monika Fagerholm kuvailee pohjaansa alkoholin kanssa.

Alkoholi muodosti Fagerholmille oman komerossa sijaitsevan Narnian, paikan, jonne saattoi paeta. Selviämisen jälkeen tuntui kuin hän olisi astunut ulos komerosta ja alkanut elää uudestaan.

Monika Fagerholmin tarina on yksi kirjailija Lilli Loiri-Sepän Selviämistarinoita-kirjan kertomuksista. Tänään julkaistavassa kirjassa 20 ihmistä kertoo raitistumisestaan.

- Tai minä haluan puhua selviämisestä, raitistumisella on Suomessa niin ikävä kaiku, Loiri-Seppä huomauttaa. Loiri-Sepän isä oli alkoholisti, joka luopui kolmekymppisenä alkoholista. Se teki kirjailijaan suuren vaikutuksen.

- Oli hieno ajatus, että elämänsä voi muuttaa, sen voi parantaa itse.

Merkit näkyvissä jo nuorena

Monika Fagerholmin mukaan alkoholistit ajattelevat koko ajan juomistaan.

- Kun maistoin alkoholia ensimmäisen kerran 14-vuotiaana, tiesin heti, että käytän sitä eri tavalla kuin muut.

Myös Lilli Loiri-Seppä huomasi vaaran merkit nuorena.

- Kun aloitin teininä alkoholin käytön, tunnistin, että se oli alusta lähtien kaoottista. Se ei ehkä näyttänyt ulospäin sellaiselta, mutta tuntui siltä.

Hän päätti kolmekymppisenä jättää alkoholin kokonaan, sillä juominen tuntui liian kivalta. Luopuminen ei olisi onnistunut, ellei tilalle olisi tullut jotain muuta.

- En ollut koskaan hikoillut vapaaehtoisesti. Yhtäkkiä tajusin, että urheilusta ja liikunnasta saa mielettömän hyvän olon. Se on biohuumeeni, jonka avulla voin hoikistua ja kaunistua ja jonka avulla työni tuntuu paremmalta.

Repsahdus ei ole maailmanloppu

Alkoholin luopumista harkitseville Monika Fagerholm haluaa korostaa, että apua on saatavilla. Sitä pitää haluta vain itse.

- Alkoholista ei voi luopua rakkauden tai muun ulkoisen seikan takia.

Hän lohduttaa, että elämä ei ole suorittamista, joten repsahtaminen ei ole maailmanloppu. Pääasia on, että yrittää.

YLE Uutiset