Keväällä 2014 eduskunta saa käsiteltäväkseen varhaiskasvatusta ja päivähoitoa koskevan hallituksen lakiesityksen.
Laissa säädetään lasten oikeudesta varhaiskasvatukseen ja samalla huoltajien oikeudesta saada lapselleen päivähoitopaikka. Uusi laki säätelee pitkälle tulevaisuuteen lasten varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen laatua ja toteuttamista.
Lailla on turvattava, että sanaa varhaiskasvatus saa käyttää vain palvelusta, joka täyttää uuden lain mukaiset varhaiskasvatukselle asetetut vaatimukset. Varhaiskasvatus on palvelu, joka on järjestetty laadullisesti ja sisällöllisesti aina samoin kriteerein.
Vanhempien oikeus on pystyä päättelemään jo varhaiskasvatus-sanasta, millaisesta palvelusta on kyse.
Vanhemmille on kerrottava varhaiskasvatuksen merkityksestä lapselle sekä siitä, miten se eroaa perheille mahdollisesti tarjottavista muista lasten hoitopalveluvaihtoehdoista.
Laadukas varhaiskasvatus on tuottavaa
Varhaiskasvatuksella vahvistetaan koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatus on perusta, jolle lapsen hyvinvointi, kehitys ja oppimispolku rakentuvat.
Kansainväliset tutkimukset todistavat kiistatta laadukkaan pedagogisen varhaiskasvatuksen merkityksen oppimiselle ja kehitykselle. Varhaiskasvatus on merkityksellinen lapsen oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisijänä ja varhaisena korjaajana. Varhaiskasvatus toimii myös syrjäytymisen ennaltaehkäisijänä. Varhaiskasvatus on avainasemassa lapsen sosiaalisten taitojen kehittäjänä.
Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus hyödyntää lasta enemmän kuin mikään muu kasvatus ja koulutus.
Lasten varhaiskasvatus-ja päivähoitopalvelut ovat myös kansataloudellisesti tuottavia. Ne mahdollistavat lapsen vanhempien opiskelun ja työssäkäynnin.
Jokaiselle lapselle subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen
Jokaisella lapsella tulee edelleen olla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Hallitus on esittänyt, että subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan osa-aikaiseksi silloin, kun lapsen vanhempi on joko äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Näille lapsille tulee varmistaa oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen 6 tuntia päivässä. Näidenkin lasten oikeus varhaiskasvatukseen on yhdenvertaisuuden vuoksi turvattava ja toteutettava laadultaan korkeatasoisena.
Euroopan unionin tasolla on asetettu tavoitteeksi, että 95 % yli 4-vuotiaista lapsista osallistuu pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Suomessa osallistumisaste on vain 56 prosenttia. Myös maamme 3-5 -vuotiaiden lasten varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen on reilusti alle OECD-maiden keskitason.
YK:n lasten oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan alle kouluikäisten lasten osallistumista pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin.
Päiväkotien lapsiryhmäkoot pienemmiksi
Nykyisin päiväkotien lapsiryhmien enimmäiskokoja ei säädellä. Lasten määrää voidaan kasvattaa ryhmissä jatkuvasti lisäämällä hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää päiväkodissa. Tämä ei ole lapsen etu.
Turvallista kasvuympäristöä ja lämpimiä, pysyviä arjen ihmissuhteita ei tuo lapselle myöskään nykysäädösten tuottama käytäntö, jossa lapsi siirretään toiseen ryhmään, kun hän täyttää kesken vuoden kolme vuotta. Lapsella on oltava mahdollisuus samaan, hänelle osoitettuun lapsiryhmään syksystä kesälomaan asti, elleivät varhaiskasvatuksen järjestäjä ja lapsen vanhemmat yhdessä toisin sovi.
Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon lapsiryhmille tulee säätää lasten ikä- ja kehityskauden huomioon ottavat sekä kasvua, kehitystä ja oppimista tukevat enimmäiskoot. Lapsiryhmät on määriteltävä kiinteästi niin, että lapsella on mahdollisuus solmia pysyviä ystävyyssuhteita ja kehittää sosiaalisia taitojaan turvallisessa, lapsen- kokoisessa ryhmässä. Tällöin myös opettajilla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia huomioida lapsi yksilönä.
Jos lapsiryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia, sen enimmäiskooksi on säädettävä 9 lasta. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä enimmäisryhmäkoko saisi olla 16 lasta kaikessa varhaiskasvatuksessa esiopetus mukaan lukien.
Lapsiryhmiä muodostettaessa lasten ikä ja kehitystaso on otettava aina huomioon ryhmäkokoa pienentävänä tekijänä. Esimerkiksi jos ryhmässä on alle 18 kuukauden ikäinen tai tuen tarpeessa oleva lapsi, hänen on katsottava vievän vähintään kahden lapsen paikan ryhmässä, jollei häntä varten ole erityistä avustajaa ja se arvioidaan riittäväksi toimeksi.
Lisää lastentarhanopettajia vastaamaan varhaiskasvatuksen laadusta
Lastentarhanopettajien koulutus antaa valmiudet toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, musiikki-, taide-, elämys-, liikunta- ja käsityökasvatusta. Lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka tukevat ja ohjaavat lasta kokonaisvaltaisesti ja rohkaisevat lasta kokeilemaan ja oppimaan.
Jokaisella lapsella tulee olla päiväkodissa mahdollisuus osallistua lastentarhanopettajan suunnittelemaan ja ohjaamaan pedagogiseen toimintaan.
Suomessa kuitenkin vain noin kolmannes päiväkotien henkilöstöstä on lastentarhanopettajia. Kansainvälisten suositusten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöstä lastentarhanopettajien osuuden pitäisi olla vähintään puolet.
Lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tulee lisätä.
Päiväkoteihin tarvitaan lisää myös erityislastentarhanopettajia.
Yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkamäärät tulee nostaa tarvetta vastaavalle tasolle.
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on investointi – ei menoerä
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen. Nykyinen taloudellinen tilanne ei saa olla este varhaiskasvatuksen laadun ja palvelujen kehittämiselle. Varhaiskasvatuslain aiheuttamat kustannukset ovat jaettavissa useille vuosille, koska muutokset kunnissa tapahtuvat portaittain ja vähitellen.
Lisäksi osalle lain esityksistä on tarpeen säätää riittävän pitkiä siirtymäaikoja. Erityisesti lapsiryhmäkokojen muutokset, lastentarhanopettajien määrän lisääminen ja henkilöstön koulutustason nosto ja kehittäminen vaativat riittävät siirtymäajat ja toteutuvat vasta vähitellen henkilöstövaihdosten myötä.
Päiväkodin johtajan tehtävät ja rooli selkiytettävä
Jokaisessa päiväkodissa tulee olla päiväkodin johtaja, joka vastaa toiminnan kehittämisestä, arvioinnista ja kokonaisvaltaisesti toiminnan laadusta. Johtaja vastaa myös palvelujen ja erilaisten yhteistyöverkostojen kehittämisestä.
Päiväkodin johtajalta tulee jatkossa vaatia maisterin tutkinto
