Alle kouluikäisetkin lapset kiusaavat toisiaan esimerkiksi eristämällä jonkun ryhmän ulkopuolelle. Aiheeseen perehtyneen väitöstutkijan, Laura Revon, mukaan pienten kohdalla vaikea mitata, mikä on teon taustalla.
- Jos pienet lapset riitelevät lelujen käytöstä, se tuskin on kiusaamista. Mutta toisin on asia, kun on tarkoitus tahallisesti satuttaa uhria, Repo pohti Ylen Aamu-tv:n vieraana.
Tutkijan mukaan päiväkodissa alkanut kiusaaminen voi jatkua koulussa ja niin edelleen. Roolit on todettu varsin pysyviksi. Revolta on hiljattain ilmestynyt tietokirja Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy.
Aikuinen leikkeihin empatian malliksi
Laura Revon mukaan yleisesti ajatellaan leikin olevan lasten ominta aluetta, johon ei aikuisen pitäisi puuttua.
- Kiusaamistilanteet syntyvät vapaissa leikkitilanteissa. Vapaassa leikissä on kuvattu pätevän viidakon lait, ja tilanteita on verrattu jopa koulujen välitunteihin.
Laura Revon mielestä aikuisen tulisi olla mukana leikeissä ja leikkiä niiden lasten kanssa. Repo korostaa, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli eikä kukaan ole syntyjään pahansuopa. Pienillä lapsilla empatian taidoissa on vielä puutteita. Moraali ei ole vielä kehittynyt.
Tutkija kannustaa vanhempia saattamaan yhteen myös sellaisia lapsia, jotka vaikuttavat tavoiltaan ja mieltymyksiltään eriparisilta. Hänen mielestään ei pidä asettua liian herkästi sen ajatuksen taakse, että lasten kemiat eivät kohtaa.
- Kyllä erilaiset lapset voivat hyväksyä erilaisia piirteitä, kun he tutustuvat toisiinsa.