Koulun työolot kuntalaisten yhteinen asia

Koulun työolot kuntalaisten yhteinen asia

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toivoo koulutus- ja kasvatuspalvelujen nousevan näkyvämmäksi osaksi kuntavaaleja. – Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta päätetään kussakin kunnassa erikseen. Lapsilla ja nuorilla ei ole turvanaan yksityiskohtaisia normeja esimerkiksi siitä, millaisissa oloissa ja ryhmissä opetusta annetaan. Vain perusopetuksen vähimmäistuntimäärä on säädelty valtakunnallisesti. Siksi vanhempien sekä muiden lasten ja nuorten tulevaisuudesta kiinnostuneiden tulee aktiivisesti seurata koulukysymyksiä ja perätä vaalien edellä päättäjien kantaa koulukysymyksiin, Luukkainen kannustaa.

OAJ:n puheenjohtajan mukaan kohennusta kaivattaisiin mm. päiväkoti- ja koulutiloihin. OAJ teetti koulujen sisäilmasta laajan kyselyn, jonka mukaan jopa kahdessa kolmasosassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia ilmoitettiin esiintyvän sisäilmaongelmia. – Korjaustarpeita on runsaasti, näin myös Etelä-Karjalassa, OAJ:n Lappeenrannan katutapahtumassa puhunut Luukkainen toteaa.

Opettajat näkevät työssään lasten ja nuorten lisääntyneen tuen tarpeen. Opettajilla ja koululla on myös keinoja tukea lasta ja nuorta, jos vain resurssit pidetään kunnossa. Oppilaalla on oikeus saada kelpoisen opettajan antamaa opetusta ja sellaisessa opetusryhmässä, jossa tämä voidaan ottaa yksilönä huomioon.

– Koulu onnistuu kasvatustyössään parhaiten, kun opettajat saavat keskittyä opettamiseen ja ohjaamiseen, ja vanhemmat ja kodit tukevat koulun työtä unohtamatta omaa kasvatusvastuutaan. Myös tuki- ja erityisopetusta pitää olla kylliksi tarjolla. Niin ikään oppilashuollon palvelut on pidettävä kunnossa. Opettajat tarvitsevat myös täydennyskoulututusta, jotta koulutus pysyisi työelämän ja oppimistapojen muutoksen tasalla. Esimerkiksi tietotekniikan hyväksikäytössä on käyttämättömiä mahdollisuuksia, Luukkainen toteaa.

Luukkaisen mielestä kuntalaisten tulee huolehtia yhdessä siitä, että päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten resurssit vastaavat koulutukselle annettuja tehtäviä ja tavoitteita. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että oma lähikoulu tarjoaa hyvää opetuksen laatua sekä turvallisen oppimisympäristön. – Opettajat tarvitsevat sekä vanhempien että päättäjien tukea ja arvostusta työlleen, Luukkainen tähdentää.

Koulujen ja opettajien työtä tuettava ja toimintaedellytyksiä vahvistettava

Koulutukselle asetettujen vaatimusten ja siihen sijoitettujen voimavarojen tulee vastata toisiaan, muistuttaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Maailman opettajien päivänä.

- Lasten, nuorten ja aikuisten koulutus sekä opettajien tekemä arvokas työ tarvitsevat yhteiskunnan tukea ja kannustusta, eivät painostusta ja vyönkiristystä. On huolehdittava siitä, että maassamme on vastakin maailman parhaat, korkeasti koulutetut opettajat ja että opettajan ammatti pysyy suosittuna ja tavoiteltuna. Motivoituneet ja innostuneet opettajat ovat avain siihen, että koulujen ja oppilaitosten oppimistulokset pysyvät hyvinä, Luukkainen toteaa.

- Valitettavan monissa maissa opettajan ammatti on nuorten toiveissa häntäpäässä. Heikosti motivoituneet opettajat, toimimaton koulutusjärjestelmä, kehnot oppimistulokset ja vaatimaton osaamistaso on yhtälö, jota täytyy välttää kaikin tavoin.

- YK:n työjärjestön ILO:n pääsihteeri Guy Ryder ilmaisi äskettäin huolensa siitä, että opettajan ammatti on lastattu korkeilla odotuksilla ja liian vähillä resursseilla. Näin on ainakin Suomessa. On ylisuuria opetusryhmiä, työskentelyvälineet ovat useassa koulussa vanhentuneita, osa työtiloista on heikkokuntoisia ja opetuksen resurssit ovat yleisesti riittämättömät, Luukkainen kuvaa.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on maailman koulutetuin kansa vuonna 2020. Koulutuksen merkitystä korostetaan syrjäytymisen ehkäisyssä. Samaten tunnustetaan, että koulutus on keskeinen tekijä uusien työpaikkojen ja innovatiivisuuden luojana. Niinpä Luukkaisen kummasteleekin sitä, että koulutus on leikkauskohde niin valtion kuin kuntien budjeteissa.

- Koulut ja opettajat tarvitsevat tukea ja kannustusta. Kannustuksesta eivät kerro esim. viimeaikaiset puheet työntekijäin sairaslomakarenssista.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät peruskoulua merkittävänä saavutuksena maamme historiassa. Samaten suomalaiset tutkitusti arvostavat opettajien ja lastentarhanopettajien työtä. - Tämä kertoo vahvasta uskosta tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Nyt päättäjien on myös osoitettava se, ettei kansalaisten luottamus koulutukseen ja opettajiin ole harhaa, Luukkainen tähdentää.

Olli Luukkainen puhui Maailman opettajien päivän tilaisuudessa eduskunnassa. Tilaisuuden järjesti eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä yhdessä Opetusalan Ammattijärjestön kanssa.

Rajut leikkaukset uhkaavat nuorten tulevaisuutta
 
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset jättävät osan nuorista oman onnensa nojaan. – Kun ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan lähivuosina 7 000 opiskelijapaikkaa, se vaikuttaa ilman muuta myös nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen saavutettavuuteen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
 
Luukkaisen mukaan on ristiriitaista, että ammatillisten koulutuspaikkojen määrää supistetaan ja opetuksesta leikataan kovalla kädellä samalla kun puhutaan nuorten syrjäytymisriskistä. – On harhaanjohtavaa valtiovallalta esittää koulutuspaikkojen tarve vain suhteuttamalla tarjolla olevien paikkojen määrä peruskoulunsa päättävien ikäluokkaan. Tällöin unohdetaan ne nuoret, jotka aiempina vuosina ovat jääneet ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi varsinkin harvaan asutuilla seuduilla lukiopaikkojen ylitarjonta vääristää todellista tilannetta. Tosiasiassa monin paikoin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella iso osa ammatilliseen koulutukseen hakeneista jää ilman koulutuspaikkaa, Luukkainen sanoo.

Määrärahojen leikkaukset näkyvät erityisesti lähiopetustuntien vähenemisenä ja ryhmäkokojen kasvuna. Tämän lisäksi suositaan ja lisätään työssäoppimista ilman opettajan ohjausta.
– Kaikki nämä toimet vähentävät opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrää, heikentävät koulutuksen laatua ja vahingoittavat kehittämistyötä monin tavoin. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus, laatu ja saatavuus ovat koko maan yhteisiä huolen aiheita, Luukkainen sanoo.

Ammatillisesta koulutuksesta leikataan vuoteen 2016 mennessä kaikkiaan jopa 150 miljoonaa euroa verrattuna tämän vuoden tasoon. Näin suuret leikkaukset vaarantavat ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden.  Suomessa on nyt 110 000 alle 30-vuotiasta ilman toisen asteen tutkintoa. Myös äskettäin julkaistut OECD:n tilastot osoittavat, ettei Suomi sijoitu kaikissa koulutusvertailuissa hyvin. 15–19-vuotiaiden koulutuksessa olevien suhteellinen osuus on Suomessa OECD-maiden kärkeä heikompi.
 
– Ammatillisten koulutuspaikkojen leikkausten vaikutukset näkyvät viiveellä ja korjaavat toimet tuottavat tulevaisuudessa suuria kustannuksia. Suomesta häviää ammatillista osaamista, opiskelijahuollon palvelut heikkenevät ja nuoria jää ilman opiskelupaikkaa. Vaikka pääkaupunkiseudulla ammatilliseen koulutukseen saatiin pitkän odottamisen jälkeen lisää paikkoja, niitä on edelleenkin aivan liian vähän, Luukkainen sanoo.
 
Tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen oli 68 500 hakijaa, joista lähes joka kolmas jäi ilman opiskelupaikkaa. Tutkimusten mukaan välivuosi perusopetuksen jälkeen ilman tulevaisuuden suunnitelmaa on suuri riski syrjäytymiselle. Vain 40 % näistä nuorista jatkaa myöhemmin tutkintoon johtavia opintoja. Yhteisvalintaan kaavaillut muutokset tulevat entisestään vaikeuttamaan tämän joukon koulutukseen pääsyä.

Puheenjohtaja Luukkainen pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen rahoitus säilyy jatkossakin ylläpitäjällä eli pääasiassa kunnilla ja kuntayhtymillä, joilla on pitkäaikainen kokemus ja paikallinen näkemys ammatillisen koulutuksen kehittämisestä.

Tiedote 30.8.2012
Homekoulujen lisäraha tarpeellinen mutta alimitoitettu

Opetusalan Ammattijärjestö kiittää maan hallitusta siitä, että eri oppilaitosten sisäilmaongelmien vakavuuteen on kiinnitetty budjettiriihessä huomiota.

 – Ns. homekoulujen korjaus sai riihessä nyt seitsemän miljoonaa euroa valtiovarainministeriön esittämän 51 miljoonaan euron lisäksi. Suunta on hyvä, mutta rahoituksen määrä on aivan riittämätön. Asiaan pitää vielä ehdottomasti palata valtion lisätalousarvioiden yhteydessä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.

OAJ:n tuoreessa kyselyssä jopa kahdessa kolmasosassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia ilmoitetaan esiintyvän sisäilmaongelmia. Pelkästään kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja on noin 2 000. OAJ esitti, että hallitus olisi osoittanut korjausrakentamisen elvytyspakettiin vähintään 100–150 miljoonaa euroa vuosittain ensi vuodesta lähtien.

– Sekään ei ole yllätys, että kevään kehysriihessä päätetyt satojen miljoonien leikkaukset koulutuksesta sisältyvät ensi vuoden talousarvioesitykseen, Luukkainen sanoo.

Suuret rahoitusleikkaukset koskettavat kaikkia koulutusasteita ja tulevat väistämättä heikentämään opetuksen laatua ja saavutettavuutta. Kuntien valtionosuusleikkaus heikentää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämismahdollisuuksia kunnissa. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen tarjonta vähenee, samoin kuin lähiopetustuntien määrä. Korkeakoulut jäävät vaille indeksikorotuksia, vaikka kustannukset kasvavat.

Nuorisotakuun toteutumista OAJ pitää hyvänä asiana, mutta muistuttaa, että rahat nuorisotakuun toteuttamiseen on kuitenkin todellisuudessa koottu leikkaamalla muualta koulutuksesta.

– Olemme jo aiemmin varoittaneet, että hallituksen leikkauslinja johtaa entistä vakavampaan nuorten syrjäytymiseen, kun kouluissa ja oppilaitoksissa on aiempaa vähemmän opettajia ja muita aikuisia. Keskustelun painopiste näytti nyt kuitenkin olevan vanhuspalveluissa, Luukkainen sanoo.