6-vuotiaat kouluun?23.05.2010 Lastentarhanopettajaliitto TIEDOTE 10.5.2010 LTOL-BTLF 6-vuotiaat kouluun, TAASKO LAPSET MAKSAVAT?! Lastentarhanopettajaliitto on seurannut keskustelua koulun aloittamisesta jo 6-vuotiaana, jota perustellaan jatko-opintojen aloittamisen aikaistumisella ja työurien pidentymisellä. Lastentarhanopettajaliitto ei kannata ajatusta vaan kysyy, taasko lapset maksavat? Hyvien oppimistulostemme perusta on se, että lapset aloittavat koulun, kun ovat siihen valmiita. Koulukypsyydessä on huomattavia eroja 6-8-vuotiaiden välillä. Lastentarhanopettajaliiton mielestä kaikkien lasten osallistumista esiopetukseen tulee edistää, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja LTOL säätäisivät esiopetuksen velvoittavaksi kaikille 6-vuotiaille. Lasten päivähoito ja esiopetus ovat varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatuksessa myös luontevat arkipäivän tilanteet ovat oppimistilanteita. Leikki on oppimisen kannalta päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeisin menetelmä. Kokopäiväisessä päivähoidossa leikin osuus on esimerkiksi viisivuotiaan lapsen päivästä jopa 80 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa on aikaa paneutua lapsen yksilölliseen oppimiseen - toistaa ja kerrata – ja antaa lasten kasvaa heille sopivassa oppimisympäristössä. Lastentarhanopettajaliiton tavoitteena on lisätä yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen määriä ja vähentää lastentarhanopettajapulaa päiväkodeissa. Kaikissa lapsiryhmissä on oltava pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja. Esiopetusvuosi on varhaiskasvatuksen loppusilaus ennen koulun aloittamista. Esiopetusvuosi on kuitenkin liian lyhyt aika kuroa umpeen mahdollisia oppimisen esteitä, jos ne huomataan vasta silloin. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta iso osa työstä on tehty jo ennen esiopetusikää. Varhaiskasvatuspalvelut luovat hyvän pohjan koulumenestykselle mm. tunnistamalla erityistuen tarpeessa olevat lapset ajoissa tuen piiriin. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös suomi toisena kielenä -opetusta maahanmuuttaja-taustaisille lapsille, mikä on hyvä esimerkki siitä, että lapset pitää saada varhaiskasvatuksen piiriin jo huomattavasti ennen esiopetusvuotta. Vuodessa ei saavuteta sellaista kielitaitoa, jolla lapsi voi päästä hyvin perusopetuksen alkuun, jos pohja on heikko. Jos perusopetusikää aikaistetaan, vaarana on että oppimisvaikeudet ja syrjäytymisriski kasvavat. Sen lisäksi, että syrjäytyminen on yksilön kannalta traagista, se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Varhaiskasvatukseen panostaminen on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattava sijoitus. Lyhytnäköisten säästötoimien sijaan Lastentarhanopettajaliiton mielestä maksuttomia varhaiskasvatuspalveluja täytyy lisätä ja perheille on luotava varhaiskasvatuspalveluihin valinnan vaihtoehtoja kuten avoimen päiväkodin ja kerhotoiminnan tarjontaa. Päivähoidon subjektiivista oikeutta ei saa rajoittaa: kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Lastentarhanopettajaliiton (LTOL) valtuusto pohti kevätkokouksessaan 7.-8.5. oppivelvollisuusiän alentamisen vaikutusta varhaiskasvatuspalveluihin ja lapsen koulumenestykseen. Lisätietoa toimituksille: Anitta Pakanen, valtuuston puheenjohtaja, puhelin 040 – 540 8633 Klaus Rytöhonka, valtuuston varapuheenjohtaja, puhelin 044 – 3615 204 Anne Liimola, liiton puheenjohtaja, puhelin 050 - 344 3555 Mervi Piirainen, liiton varapuheenjohtaja, puhelin 040 - 5454 950 Rille Repo, tiedottaja, puhelin 040 – 5273 205 |
RIITTA HAAPALA