Ruoka-avun tarve kasvaa Suomessa

Ruoka-avun tarve kasvaa Suomessa

julkaistu tänään klo 06:25, päivitetty tänään klo 08:03

EU:n ruoka-apua jaetaan tänä vuonna Suomessa viimevuotista enemmän. Syksyn ensimmäinen avustuserä on tulossa jakoon koko maassa. Ruoka-avun tarve on kasvussa eri puolilla Suomea. Samalla kun avun tarve on kasvanut, yhdistysten saamat ruokalahjoitukset ovat vähentyneet.

Viime vuonna EU-ruokaa haettiin Suomeen reilut 2,2 miljoona kiloa. Tänä vuonna määrää on nostettu liki puolella miljoonalla kilolla ja jakoon tulee elintarvikkeita 2,7 miljoonan kilon verran. Valtion rahaa on käytetty EU-avun hankintaan interventiovarastoista 3,8 miljoonaa euroa.

Yhä useammassa ruokajonossa on nyt nuoria lapsiperheitä ja työmarkkinatuelle pudonneita työttömiä.

Tampereella apu tulee Nyssellä

Tampereella ruoka-apu tulee tarvitsijoiden luokse. Tampereen seurakuntayhtymä on vajaa parin vuoden ajan hoitanut ruokajakelun vanhalla kauppa-autolla. Viime vuonna Ruoka-Nyssestä sai apua 13 000 tamperelaista. Tänä vuonna tarvitsijoiden määrä on vain kasvanut, kertoo diakoniatyön johtaja Matti Helin.

- Loppuvuotta kohden odotetaan, että asiakasmäärät edelleen kasvavat. Taantuma on tuonut tähän nuorempia perheitä meille asiakkaaksi. Noin neljännes Ruoka-Nyssen asiakkaista on Tampereella nuoria perheitä.

Tampereen lisäksi kasvavaa ruoka-avun tarvetta on esimerkiksi Oulun seudulla, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa. Turussa avustuskassit kulkevat työttömien yhdistyksen kautta. Isompia jakotilaisuuksia on viidestä kuuteen kertaa vuodessa.

Hakijoita on satoja, mutta tyypillistä tarvitsijaa on vaikea kuvailla, kertoo Turun seudun työttömien puheenjohtaja Olavi Nummela.

- Kaikkia löytyy: miehiä, naisia, nuoria, vanhoja ja perheellisiä. Voisi sanoa, että kirjo on hyvin tasapuolinen tässä yhteiskunnassa.

Kirkko jakaa eniten

Viisi suurinta toimijaa jakavat EU:n ruoka-avusta leijonanosan. Aktiivisin on evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkopalvelut, ja sen jälkeen tulevat Työttömien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastusarmeija ja Vapaakirkko.

Kirkkopalvelut jakaa tänä vuonna yli 700 000 kiloa elintarvikkeita. Jaettavaa on 100 000 kiloa viimevuotista enemmän. Jakajina on yhteensä parisataa seurakuntaa eli lähes joka toinen seurakunta on mukana.

Työttömien yhdistyksillä on jakopisteitä sadalla paikkakunnalla. Verkosto on supistunut lähinnä elintarvikkeiden säilytystä koskevien vaatimusten takia.

Viime vuonna paketit loppuivat kesken muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitolta. Lisää olisi tarvittu ainakin 50 000 kiloa. EU:n ruoka-avut tulevat aina kahdessa erässä: keväällä huhtikuussa ja syksyllä syyskuusta alkaen.

Lahjoitukset järjestöille ovat hiipuneet

Samaan aikaan kun avun tarve on kasvanut, yhdistysten saamat ruokalahjoitukset ovat vähentyneet. Tampereella kaupoista tulee jakoon nyt niukemmin "parasta ennen" -päivättyjä tuotteita. Matti Helin uskoo syynä olevan, että taantuman aikana alennuksella myytävät tuotteet houkuttavat myös maksavia asiakkaita.

- Uskon, että kaupoille syntyy nyt hävikkiä aiempaa vähemmän. On tietysti hyvä ja ihan oikein, että ne myydään rahalla. Meidän kannaltamme tilanne on tietenkin huono, mutta olemme sitten itse pystyneet omin ostoin paikkaamaan näitä puutteita.

Tampereella on myös kysytty asiakkaiden toiveita, joilla yksipuolisina pidettyä EU-apua monipuolistettaisiin. Toiveet olivat yksinkertaisia.

- Eniten toivottiin tuoretuotteita, porkkanoita, perunoita ja hedelmiä. Niitä olemme nyt pyrkineet lisäämään Nyssen valikoimiin.

Myöskään Turussa lahjoituksia ei ole saatu aikaisempien vuosien malliin. Kauppojen ylijäämälle on monta ottajaa ja Turussa näkyy paikallisen elintarviketeollisuuden hiipuminen, sanoo Turun työttömien Olavi Nummela.

- Elintarviketeollisuudelta tuli aikaisemmin lahjoituksia, joita pystyttiin lisäämään tähän EU-ruokajakoon. Tällä hetkellä se ei onnistu.

YLE Uutiset / Heli Mansikka